Tämä työkalupakki on tehty vammaisille ja viittomakielisille taiteilijoille, jotka työskentelevät tai haluavat työskennellä ammatillisesti. Tämän materiaalin avulla vahvistat itsetuntoasi ammattitaiteilijana, suunnittelet ja budjetoit taiteellisen projektin alusta loppuun, opit tekemään hyviä apurahahakemuksia ja markkinoimaan taiteellista työtäsi kiinnostavasti ja houkuttelevasti. Nämä taidot muodostavat taiteilijan taikasauvan, jolla nostat taiteellisen työsi uudelle tasolle. Mukana on osioita, jotka käsittelevät erityisesti vammaisuuden mukanaan tuomia haasteita.
Oppimateriaali on osa Taiteilijan taikasauva- vammaiset ja viittomakieliset taiteilijat yhdenvertaisina toimijoina -hanketta. Sen on rahoittanut Koneen säätiö ja toteuttanut vammaisten taiteilijoiden Kulttuuriyhdistys Suomen Eucrea ry. Materiaali syntyi osana hankkeen koulutusohjelmaa vammaisille ja viittomakielisille taiteilijoille vuonna 2025. Kiitämme kaikkia ohjelman taiteilijoita yhteisestä matkasta ja jaetuista kokemuksista!
Oppimateriaalin pääkirjoittajat ovat Taiteilijan taikasauva -hankkeen hankejohtaja Riikka Hänninen ja projektikoordinaattori Sanni Virta. Heidän esittelynsä löytyvät alta.
He ovat taiteen tekemisen ja tuottamisen ammattilaisia ja vammaisia taiteilijoita. Parhaat somemarkkinointivinkit antaa somevaikuttaja Sandra Kurki ja visuaalisesta viestinnästä kertoo valokuvaaja ja valmentaja Janica Lönn. Kuvataiteilja ja saavutettavuusasiantuntija Jemina Vainikka Lindholm avaa portfolion tekemistä, ja kohderyhmistä kertoo Taideyliopiston työelämäopintojen vastaava Sirpa Lahti. Yksittäisten kirjoittajien esittelyt löydät heidän osioidensa alusta.
Materiaalissa on kuusi pääosaa, joissa perehdytään pienempiin kokonaisuuksiin. Voit käydä materiaalin läpi järjestyksessä tai hypätä suoraan sinua kiinnostavaan aiheeseen. Käytä alussa olevaa sisällysluetteloa ja klikkaa sinua kiinnostavaa otsikkoa, niin pääset hyppäämään suoraan sen kohdalle.
Materiaali on tarkoitettu yksityiseen käyttöön. Saat käyttää tätä materiaalia ilmaiseksi omaan opiskeluusi. Materiaalia ei saa kopioida tai myydä ilman erillistä sopimusta sen haltijan Kulttuuriyhdistys Suomen Eucrea ry:n kanssa. Materiaalia ei myöskään saa käyttää kurssin tai opetusohjelman oppimateriaalina ilman erillistä sopimusta.
Riikka Hänninen on laulaja, valmentaja ja saavutettavuuden asiantuntija. Hän on valmistunut musiikin maisteriksi Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen koulutusohjelmasta vuonna 2008 ja toiminut yli kahden vuosikymmenen ajan laulunopettajana. Laulajana Riikka muistetaan muun muassa loitsulaulannasta The Voice of Finlandissa vuonna 2020.
Riikka on Taiteilijan taikasauva -hankkeen luojana ja johtajana vuosina 2024-2026. Sitä ennen hän työskenteli hankkeen edeltäjän, Kulttuuria kaikille -palvelun Tilaa taiteilijuuteen -hankkeen projektikoordinaattorina.
Sanni Virta on espoolainen kulttuurituottaja ja toiminnanjohtaja. Virta on valmistunut Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta musiikin maisteriksi 2021 sekä Taideyliopiston Arts management, Society & Creative Entrepreneurship -maisteriohjelmasta 2024 taiteen maisteriksi.
Sanni toimiprojektikoordinaattorina Taiteilijan taikasauva -hankkeessa. Sen lisäksi Sanni työskentelee Kanteleliiton toiminnanjohtajana sekä tuottajana Kansanmusiikki-instituutissa. Sanni palkittiin Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö
Kirjoittaja: Riikka Hänninen
Tämän oppimateriaalin tärkein asia tulee ensimmäisenä.
Se, mitä ajattelet omista taidoistasi ja mahdollisuuksistasi taiteilijana on suurin avain siihen, pääsetkö työssäsi eteenpäin vai jäätkö jumiin. Jos omat uskomuksesi estävät sinua onnistumasta, suurinkaan apuraha tai yhteistyötarjous ei lopulta auta. Itse asiassa jos omat uskomuksesi estävät sinua, et ikinä edes hae sitä apurahaa tai ota yhteyttä yhteistyökumppaniin.
On totta, että tiellesi voi tulla monenlaisia ulkopuolisia esteitä ja joskus jokin tie voi sen takia nousta pystyyn. Huolehdi kuitenkin siitä, että sinä itse et katkaise etenemistäsi omilla uskomuksillasi.
Kasvun asenne (englanniksi growth mindset) tarkoittaa, että voimme oppia ja kehittää mahdollisuuksiamme, taitojamme ja resurssejamme. Kasvun asenne sanoo: “Entä jos tämä asia voisikin muuttua?”
Sen vastakohtana on muuttumattomuuden asenne (fixed mindset), jossa ajatus on, että mahdollisuudet ja olosuhteet ovat jumissa eikä niitä voi muuttaa. Muuttumattomuuden asenne sanoo: “Tämä nyt vaan on näin.” Tai: “Minä nyt vaan olen tällainen.”
Tässä on muutamia ajatuspareja, joissa ensimmäisenä on muuttumattomuuden asenne eli M, toisena kasvun asenne eli K.
Tarkastele ajatuspareja suhteessa omaan taiteelliseen työhön. Tunnistatko kasvun tai muuttumattomuuden asennetta? Ole itseäsi kohtaan lempeä ja utelias.
Omat taidot
M: Taiteellisen työn taitoni, markkinointitaitoni jne. eivät tästä muutu. Tämä on parasta, mihin voin yltää.
K: Voin kehittää taiteellisen työn taitojani eteenpäin ja kehittää ihan uusia taitoja työni markkinoinnissa.
Kun et tiedä jotakin
M: Kun en tiedä jotain, olen umpikujassa. Minun täytyy tietää vastaus tähän, tai olen pulassa.
K: Kun en tiedä jotain, voin tutkia uteliaasti eri vaihtoehtoja ja löytää minulle sopivia vaihtoehtoja. Ei-tietäminen on mahdollisuus ja seikkailu.
Haasteet
M: Haasteet ja ongelmat ovat esteitä, joiden yli minun täytyy tieni taistella.
K: Haasteet ja ongelmat ovat oppimisen paikkoja, jotka kutsuvat minua aivan uusiin, luoviin ratkaisuihin.
Virheet ja epäonnistuminen
M: Yritän välttää virheitä ja epäonnistumista. Ne ovat kuin huono arvosana kokeissa.
K: Virheet ja epäonnistumiset ovat minulle kuin kartta ja kompassi. Ne kertovat selkeästi, mitä tarvitsen seuraavaksi, jotta voin päästä eteenpäin.
Menestys
M: Muiden menestyminen on minulle uhka tai minulta pois.
K: Inspiroidun muiden menestyksestä ja voin saada siitä omaan työhöni uutta paloa.
Haavoittuvuus
M: Haavoittuvuuden näyttäminen ja avun pyytäminen on hävettävää.
K: Haavoittuvuuden näyttäminen ja avun pyytäminen yhdistää meitä ja auttaa meitä jakamaan tukea ja voimaa toisillemme.
Ole utelias. Mieti, miten asiaa voisi tarkastella uudesta kulmasta.
Käännä pelko uteliaaksi kysymykseksi: En osaa tätä. vs. Miten voisin oppia tästä lisää?
Kun joku ei toimi niin kuin haluat, huomaa tuomitsevat ajatukset. Esimerkiksi: “Ketään ei kiinnosta.” “Minä olen huono.” Kyseenalaista näitä ajatuksia. Ongelmatilanteissa sitoudu ratkaisun löytämiseen.
Kirjoittaja: Riikka Hänninen
Tämä osuus on kirjoitettu vammaiselta taiteilijalta toisille vammaisille taiteilijoille. Kutsun sinut tutkimaan sudenkuoppia, joihin olen törmännyt omassa taiteellisessa työssäni ja seuratessani monien kollegojeni työtä.
Tämä osa on diagnooseista ja määritelmistä vapaa. Jos et pidä sanasta vammainen, heitä se pois. Jos elämääsi vaikuttaa jokin vamma, pitkäaikaissairaus, neurokirjon piirre tai muu fyysinen tai henkinen olosuhde, joka joskus heittää kapuloita rattaisiin, tämän osan ajatuksista voi olla apua taiteellisessa työssäsi. Käytän sanaa vammainen yleissanana kattamaan kaikkea edellä lueteltua.
Mieti, miten tässä esitellyt sudenkuopat näkyvät elämässäsi ja työssäsi ja miten oman ajattelun muutos voisi helpottaa asioita.
Itsenäisyys ja omavoimaisuus on meille monesti tärkeä voimanlähde. Se voi kääntyä yliselviytymiseksi, jos asioiden tekeminen yksin vie enemmän voimia kuin tuo niitä.
Yliselviytymisen takana voi olla ajatuksia siitä, ettemme ole vammaisina yhtä pystyviä ja sitä kautta arvokkaita tai arvostettuja taiteilijoita. Ableismi eli asioiden mittaaminen pystyvyyden ja kyvykkyyden kautta on luikerrellut huomaamatta omaan ajatteluumme. Saatamme kompensoida tätä riittämättömyyden tai arvottomuuden tunnetta tekemällä mahdollisimman paljon itse. Emme aina pyydä apua, vaikka oikeastaan tarvitsisimme sitä.
Jos huomaat tekeväsi asioita yksin väsymykseen asti ja välttäväsi avun pyytämistä, kysy itseltäsi:
Tuoko yksin tekeminen minulle voimia vai viekö se niitä?
Ajattelenko, että avun pyytäminen tekee minusta huonomman itseni tai muiden silmissä?
Voisinko pyytää itselleni kaiken avun, minkä tarvitsen? Minkä pitäisi muuttua omassa ajattelussani, että voisin tehdä niin?
On tosi tärkeää pyytää itselleen apua silloin, kun sitä tarvitsee. Voimmeko kuitenkin myös jäädä jumiin oletukseen, että joku muu varmaan huolehtii asioistamme? Varsinkin me syntymävammaiset, jotka olemme tarvinneet paljon apua lapsesta asti saatamme kompastua tähän sudenkuoppaan. Saatamme olettaa melkein tiedostamattomasti, että muut ihmiset ovat ikään kuin huolehtivia vanhempia, jotka tekevät automaattisesti meidän puolestamme jopa niitä asioita, joita ei tarvitsisi tehdä ilman, että edes itse pyydämme sitä.
Tarkastele omaa toimintaasi hyvin suurella myötätunnolla ja rehellisyydellä. Oletko pitänyt itseäsi tällaisessa lapsen roolissa? Olisiko tämä lapsiosa sinussa valmis kasvamaan aikuiseksi ja ottamaan vastuuta itselleen? Se voi tuntua pelottavalta ja vieraalta, mutta palkintona on kokemus sinun omasta voimastasi.
Kun teet taiteellista projektia tai yhteistyötä muiden kanssa, kysy itseltäsi:
Oletanko, että joku muu tekee asioita minun puolestani ilman että olen edes pyytänyt sitä?
Annanko muiden tehdä asioita puolestani silloinkin, kun itse voisin tehdä ne?
Menenkö joskus piiloon vammaisselitysten taakse?
Missä asioissa voisin ottaa enemmän vastuuta itselleni?
Käsi ylös: Kuka on tuntenut huonommuutta apurahahakemuksen äärellä, kun oma koulutus tai taiteellinen kokemus ei tunnu riittävän? Varmaan jokainen taiteilija, mutta vammaisten taiteilijoiden kohdalla tämä korostuu. Varsinkin jos et ole käynyt perinteistä taidekoulutusta vaan olet opiskellut itsenäisesti, voi huonommuuden tunne olla todella vahva.
Myös perinteisen koulutuspolun käyneet vammaiset taiteilijat voivat kokea olevansa jotenkin huonompia tai heikommassa asemassa kuin muut. Tämä ei ole ihme, kun katsotaan, miten huono vammaisten työllisyystilanne ylipäätään on ja millaisia asenteita yhä edelleen vammaisiin liitetään.
Tässä asiassa kasvun asenne on aivan elintärkeä. Emme voi muuttaa mennyttä elämäämme emmekä muiden ihmisten asenteita. Voimme kuitenkin ottaa haltuun uusia taitoja nyt ja tulevaisuudessa. Ja ennen kaikkea meillä on valta määritellä, miten arvostamme itseämme. Me voimme kieltäytyä alentamasta itseämme. Haastan sinut tässä ja nyt tekemään niin!
Jos huomaat ajattelevasi, että olet vähän huonompi taiteilija kuin muut, kysy itseltäsi:
Miten huonommuuden uskomukset vaikuttavat omaan tekemiseeni?
Jätänkö apurahahakemuksia tekemättä? Esittelenkö itseäni vähätellen tai ujosti?
Pyydänkö työstäni pienempää hintaa kuin “oikeat” taiteilijat?
Osaanko nimetä, mikä työssäni on ainutlaatuista ja ammatillista?
Jos jokin osa taiteellisessa työssäni on jäänyt heikommaksi, miten voisin kehittää sitä? Mitä voisin opiskella lisää?
Kirjoittaja: Riikka Hänninen
Apurahahakemusten, esiintymishakujen, yhteistöiden ja markkinoinnin pohjana on, että osaat kertoa, millaista taidetta teet ja mikä tekee siitä juuri sinunlaistasi.
Vertaa näitä kahta esittelyä saman keksityn taiteilijan työstä.
Esittely 1: “Olen kirjoittanut runoja vuodesta 2015 alkaen ja sen lisäksi olen alkanut maalata kuvia, jotka liittyvät runoihin. Käytän myös luonnonmateriaalia. Minua kiinnostaa luonto ja erilaiset vanhat myytit.”
Esittely 2: “Teoksissani tutkin sitä, miten me nykyihmiset koemme esiteollisena aikana eläneiden ihmisten kertomukset ja myytit luonnosta. Yhdistelen runoja, maalauksia ja luonnonmateriaaleja kuten kaarnaa ja kuivattuja kasveja eläviksi kokonaisuuksiksi, joissa sanat sulautuvat luontoon ja luonto muuttuu vaivihkaa ihmisen käden jäljeksi. Erään katsojan kokemus kertoo työstäni: “Tuntui kuin olisin seissyt muinaisen kalliomaalauksen äärellä ja samalla tutkinut omaa elämääni runojen kautta”. Nyt kerään tämän yli vuosikymmenen mittaisen työni uudeksi näyttelyksi.
Kumman esittelyn perusteella lähtisit näyttelyyn? Huomaatko, miten esittely 2 herättää elävämpiä ja yksityiskohtaisempia mielikuvia siitä, millaisia nämä työt saattavat olla? Jälkimmäisessä esittelyssä on tarkempia yksityiskohtia ja esimerkki katsojan kokemasta tunnelmasta.
Mieti itsestäsi ja työstäsi seuraavia asioita:
Millaiset aiheet ja teemat kiinnostavat sinua?
Ole tarpeeksi yksityiskohtainen. Jos sanot, että sinua kiinnostaa luonto, kiinnostaako sinua puutarhat, kukat, pihat vai villit metsät, suot, lahot puunrungot vai meri ja saaristo?
Jos pidät tunteellisista tarinoista, ole tarkempi: Palaatko yhä uudestaan surun ja menetyksen äärelle? Vai ennemminkin kiemuraisten, mutta onnellisesti päättyvien rakkaustarinoiden pariin? Viehätytkö nykyajan sykkeestä vai 1800-luvun kartanoromantiikasta? Vai fantasiamaailmoista?
Haluatko saada yleisösi nauramaan? Vai ajattelemaan? Vai heräämään? Vai viihtymään?
Millaisella tyylillä teet taidettasi?
Teetkö asioita vähäeleisesti, pelkistetysti vai rakastatko dramatiikkaa ja suuria eleitä?
Onko työssäsi paljon vai vähän yksityiskohtia?
Teetkö asioita hitaasti kypsytellen vai hetkessä eläen ja heittäytyen?
Jos esiinnyt yleisölle, sytytkö enemmän pienistä, intiimeistä paikoista vai suurista areenoista?
Millaisilla aisteihin liittyvillä sanoilla kuvailisit työtäsi?
Jos käytät värejä, mitä värejä ne usein ovat? Jos kuvailisit työtäsi väreillä, mitä valitsisit?Jos työsi kuulostaa joltain, mitä sanoja käyttäisit?Jos työsi tuntuisi joltain materiaalilta, mitä se olisi?
Esimerkiksi samettia, muhevaa multaa, hiekkapaperia, ruusun terälehtiä vai lämmintä pullaa?
Voit keksiä itse mitä tahansa aistikuvauksia maisemista eri elementteihin ja tuoksuihin.
Vinkki: Kysy kavereilta! Esittele heille jokin työsi, runosi, kuvasi, laulusi tai vaikka monologin pätkä. Pyydä heitä kirjoittamaan vaikutelmia työstäsi. Saatat yllättyä siitä, miten he sitä kuvailevat!
Kun olet nimennyt asioita, jotka tekevät sinun taiteestasi omanlaista, mieti, miten saat kaiken tämän näkyväksi osaksi työtäsi.
Miten voit käyttää näitä sanoja ja kuvauksia esittelyissäsi ja hakemuksissasi?
Miten voit näyttää omaa uniikkiuttasi visuaalisesti kuvissa, joita käytät tai pukeutumisessasi?
Kirjoittaja: Sanni Virta
Taiteilijalle erittäin tärkeää markkinointimateriaalia ovat erilaiset esittelytekstit. Niitä pyydetään aina: esityksen tai teoksen markkinointiin nettisivuille, someen, käsiohjelmiin ja niin edelleen. Näin ollen sinulla kannattaa olla valmiina napakka, kattava ja kiinnostava muutaman lauseen esittelyteksti itsestäsi, ja muutama versio siitä lyhyempänä ja hieman pidempänä tilanteesta riippuen. Ota myös huomioon, että seminaaripuhujan esittelytekstissä haluat ehkä nostaa esille eri asioita kuin festivaalin yhtenä esiintyjänä esitellessä.
Mieti, kenelle esittely on suunnattu. Esimerkiksi kuraattorille, potentiaaliselle ostajalle vai yleisölle, joka ei vielä tunne työtäsi? On erilaista markkinoida projektiasi/esitystä markkinointimielessä kuin esittely yleisölle, joka ovat esimerkiksi jo lähtökohtaisesti sitoutuneet osallistumaan tapahtumaan ostamalla lipun.
Kerro, millaista esitystä, palvelua tai työtä tarjoat: mihin tarkoitukseen, missä muodossa ja missä laajuudessa.
Kerro tärkeimmistä saavutuksistasi tähän asti. Mieti, mikä aikaisemmissa töissäsi on kiinnostavaa esittelyn lukijalle.
Jos sinulla ei ole paljon aikaisempaa kokemusta tietystä asiasta, kerro, miksi olet omistautunut asialle ja mitä olet tekemässä seuraavaksi.
Kuvaile, mikä sinun työssäsi tai sinussa on ainutlaatuista, juuri sinun näköistäsi. Vältä yleisiä adjektiiveja kuten upea, loistava, kiinnostava jne. Myöskään superlatiiveja ei kannata käyttää, vaan enemmänkin kuvailla omaa taidettasi tai tekemistäsi omaperäisesti. Etsi sanoja, jotka kuvailevat persoonallisesti juuri sinua ja työtäsi.
Mieti, mikä saa viestin vastaanottajan lukemaan esittelyn loppuun, mikä sinussa on erottuvaa. On tärkeää, että tekstissä on jotain tarttumapintaa, mahdollisesti jotain lukijalle tuttua (esim. olen esiintynyt muun muassa Helsingin G-livelabissa).
Tekstin alku ja loppu ovat tärkeitä, mieti, mikä saa lukijan kiinnostumaan.
Pituudeltaan esittelytekstin kuuluu olla riittävän tiivis, pisimmillään 5-6 virkettä
VINKKI: Voit miettiä itsellesi myös slogania eli sanaparia tai yhtä lausetta, joka kuvaa tekemistäsi. Jossain tilanteissa, esimerkiksi somessa tai festivaalien esitteissä, joissa on useita taiteilijoita, mahtuu kustakin tekijästä vain slogan.
Bio on usein käytössä nettisivuilla tai käsiohjelmissa, mutta sen sijaan lyhyt esittelyteksti on hyvä olla olemassa meileihin ja markkinointiin. Esittelyteksti ja promokuva kulkevat käsi kädessä myynnissä, kaikki keikkajärjestäjät tarvitsevat nämä tapahtuman markkinointiin. Siksi materiaalia on tärkeää olla valmiiksi valmiina, ja sitä kannattaa päivittää säännöllisin väliajoin.
Bio eli biografia on pidempi, kirjallinen taiteilijaesittely. Se kertoo tähänastisesta työstäsi eri kohderyhmille. Bio voi olla useiden kappaleiden pituinen, ja siinä voit avata laajemmin aiempia töitäsi, mahdollista opiskeluasi, opettajia/mentoreita, ajatuksiasi taiteen tekemisestä sekä kertoa laajemmin ja pidemmältä ajalta taiteellisista saavutuksistasi. Biolle sopiva mitta on esimerkiksi enimmillään 2-3 kappaletta. Bio on virkkeistä muodostuvaa avointa, kuvailevaa tekstiä, ei luettelo CV:n tyyliin.
Huom! Esittelytekstissä tai biossa ei tarvitse mainita vammaisuudesta tai viittomakielisyydestä, mutta halutessasi voit näin tehdä. Muista kuitenkin, että tämä on silti oma valintasi, eikä velvollisuutta asian kertomiseen ole. Vaikka käsittelisit näitä teemoja myös taiteessasi, on oma valintasi, mitä itsestäsi taiteilijana kerrot.
Kirjoittaja: Riikka Hänninen
Vältä esittelyteksteissä ja -puheissa seuraavia asioita. Ne saattavat vesittää mielikuvaa sinusta laadukasta työtä tekevänä taiteilijana.
Itsensä vähättely. Usko tai älä, tätä näkyy esittelyissä aika paljon. Jos huomaat selitteleväsi, että et ole tehnyt asioita vielä pitkään tai olet vasta aloittelija, mieti esittely uudestaan. Sinun ei tarvitse valehdella, että olet pidemmällä, kuin missä olet. Ketään ei kuitenkaan valitettavasti kiinnosta, mitä sinä et ole tehnyt tai miten vähän olet tehnyt jotain.
Harrastuksista puhuminen ammattiesittelyssä. Vaikka olisitkin siirtymässä intohimoisesta harrastuksesta työn suuntaan, omasta taiteestasi puhuminen harrastamisen kautta vähentää esittelyn uskottavuutta. Voit sanoa sen sijaan, että olet laulanut tai piirtänyt tai näytellyt 15 vuotta.
Omien diagnoosien tai vammautumisen historian selostaminen. Kyllä, tämä voi olla sinulle hyvin tärkeä osa elämää, mutta apurahan myöntäjä, museon kuraattori tai festivaalin tuottaja on kiinnostunut sinun taiteestasi, ei sinun sairauskertomuksistasi. Jos taiteesi käsittelee vammaisuutta, voit toki puhua taiteesi sisällöstä.
Oman elämän ongelmien luetteleminen. Kurja taloustilanne, epäonnistuneet opinnot tai vamman mukanaan tuoma kuormitus voivat olla sinulle merkittäviä asioita arjessa. Muista kuitenkin tässäkin, että esittelyäsi lukeva ihminen kiinnostuu siitä, millaista taidetta sinulla on annettavana. Et varmaan haluaisi, että sinulle tarjotaan työtilaisuuksia säälistä? Keskity siis kuvailemaan työtäsi ja ideoitasi houkuttelevasti, ja kerro omasta tilanteesta silloin, jos se liittyy taiteellisen työsi sisältöön tai tekotapaan.
Kirjoittaja: Riikka Hänninen
CV on lyhenne latinankielisistä sanoista curriculum vitae (elämänkulku). Suomeksi puhutaan ansioluettelosta. CV on dokumentti, jossa kerrot tärkeimmistä työkokemuksistasi, koulutuksestasi, saavutuksistasi ja taidoistasi. Se vaaditaan liitteeksi työhakemuksiin ja useimpiin apurahahakemuksiin.
Jos kokemusta ei vielä ole tai sitä on vähän
Kirjoittaja: Jemina Vainikka Lindholm
Jemina Vainikka Lindholm (they/hen) on kuvataiteilija, kuvataidekasvattaja, tuottaja, museotyöntekijä ja saavutettavuusasiantuntija. Hän on kouluttanut taiteen ja kulttuurin alan toimijoita yhdenvertaisuuteen, moninaisuuteen ja saavutettavuuteen liittyvissä kysymyksissä sekä kehittänyt normikriittisiä ja saavutettavia käytäntöjä museoympäristössä. Vainikka Lindholm on toiminut useissa luottamustehtävissä taiteilijajärjestöissä, joissa hän on arvioinut laajasti eri taiteilijoiden portfolioita ja hakemuksia. Tämä kokemus tarjoaa käytännönläheisen näkökulman siihen, miten portfoliot luetaan, tulkitaan ja millaiset ratkaisut tukevat hakijan osaamisen ja ajattelun näkyväksi tekemistä.
Jemina Vainikka Lindholm verkkosivun löydät täältä.
Tämä oppimateriaali tarjoaa käytännöllisen ja reflektiivisen johdatuksen portfolion suunnitteluun, kokoamiseen ja toteuttamiseen taiteen ja luovien alojen näkökulmasta. Materiaali käsittelee portfolion eri tarkoituksia, yleisimpiä vaatimuksia ja sisältöjä sekä painettujen ja verkkopohjaisten portfolioiden suunnittelua ja toteutusta. Oppimateriaali soveltuu sekä aloitteleville että kokeneemmille tekijöille portfolion suunnittelun ja toteutuksen tueksi eri tarkoituksiin.
Tässä materiaalissa opit:
Portfolio on tapa esitellä ja jäsentää omaa taiteellista tai luovaa toimintaa yleensä jotakin tarkoitusta varten. Yleinen portfolio on usein verkkoportfolio eli taiteilijan tai tekijän verkkosivut.
Portfolion tarkoitus vaikuttaa siihen, minkälainen ja miten portfolio kannattaa suunnitella ja toteuttaa.
Portfolioon liittyvät vaatimukset kannattaa tarkistaa siltä taholta, jolle portfolio toimitetaan. Usein joitakin reunaehtoja on annettu jo valmiiksi, esimerkiksi esiteltävien teosten määrään, portfolion muotoon tai tiedostomuotoihin liittyen.
Vaikka erilaisia ohjeita, suosituksia, sovinnaisuuksia tai sääntöjä on olemassa, voit aina tehdä kaiken juuri sinulle sopivalla tavalla ja omalla tyylillä, kun se on perusteltua ja tukee taiteellisen toimintasi esittelyä. Riskejä kannattaa joskus ottaa.
Vinkki! Portfolion voi toteuttaa myös omaksi iloksi, harrastusta varten tai aloittelijana kuvaamaan tulevaisuuden tekemistä ja toimintaa.
Kun portfolio tehdään jotakin tiettyä tarkoitusta varten, sille on usein annettu vaatimuksia tai ohjeita, joiden mukaan portfolio kannattaa toteuttaa. Vaatimukset liittyvät usein portfolion sisältöön, laajuuteen, sivumäärään tai toivottuun tiedostomuotoon.
Vinkki! Tarkista vaatimukset ja ohjeet aina siltä toimijalta, jolle portfolio toimitat. Lue ohjeet ja vaatimukset läpi tarkasti.
Portfoliot sisältävät usein sekä visuaalista että kirjallista materiaalia, jotka kuvaavat taiteellista ja luovaa toimintaa ja tuotantoa. Portfolio koostuu erilaisista osista, joilla kaikilla on oma tarkoituksensa. Eri taiteen aloilla portfolioon koostettavat sisällöt voivat vaihdella.
Usein portfoliot ovat turhan pitkiä ja rakenteeltaan sekavia. Mieti, miten jäsennät portfolion sisällöt ja mitä voisit jättää pois. Samaa asiaa ei ole välttämätöntä toistaa pitkin portfoliota. Luota siihen, että yksi maininta oikeassa kohdassa riittää.
Mikään teksteistä tai portfolion osista ei ole pakollinen. Mieti, mikä juuri sinun kohdallasi on olennaista.
Portfolioiden koostaminen on helpompaa, jos työskentelyn dokumentointi ja tallentaminen on järjestelmällistä. Olemassa olevia materiaaleja on mahdollista muokata ja jäsentää uusiksi kokonaisuuksiksi eri tarkoituksia varten.
Vinkki! Jos et halua tai osaa kirjoittaa, pyydä tekstiä ystävältä, kollegalta tai kuraattorilta. Vaihtokaupat toimivat!
Huom! CV (Curriculum Vitae) eli ansioluettelo on osa portfoliota. Ansioluetteloa koskevan oppimateriaalin löydät tämän materiaalin edellisestä luvusta.
Kansilehden tai etusivun tarkoituksena on herättää portfolion vastaanottajan mielenkiinto. Tämä voidaan tehdä esimerkiksi valitsemalla kanteen vaikuttava kuva, joka kiteyttää taiteellista ja luovaa toimintaa.
Usein yhteystiedot kannattaa mainita jo kansilehdellä, etusivulla (esim. footer) tai vaihtoehtoisesti takakannessa, jos portfoliossa on sellainen.
Portfolion esittelyteksti toimii lukuohjeena portfolion vastaanottajalle: mitä portfolio sisältää ja miksi?
Teksti ei ole välttämätön, mutta toimii erityisen hyvin tilanteissa, joissa taiteilijan tai tekijän tuotanto on laajaa ja moninaista. Sisällysluettelo on hyödyllinen silloin, kun esiteltävää sisältöä on paljon.
Biografia on kuvaus taiteilijan elämästä ja työstä. Biografia kirjoitetaan yleensä kolmannessa persoonassa, ja sen yhteyteen voi lisätä henkilökuvan. Biografian toteuttamisessa voi käyttää luovuutta tai kirjoittaa esittelyn vapaamuotoisemmin.
Yleisimmät sisällöt biografiassa
Artist’s Statement on taiteilijan oma kirjallinen kuvaus hänen taiteellisesta toiminnastaan ja tuotannostaan. Teksti kirjoitetaan yleensä ensimmäisessä persoonassa. Biografia, esittely ja Artist’s Statement yhdistetään usein myös yhdeksi tekstiksi.
Yleisimmät sisällöt artist’s statementissa:
Työnäytteet, teokset ja osaaminen kannattaa avata kirjallisilla ja visuaalisilla kuvauksilla ja esimerkeillä.
Yleisimmät sisällöt työnäytteissä>
Vinkki! Työryhmätyöskentelyssä ja yhteistyöprojekteissa olennaista on oman roolin kuvaaminen. Kuvatekstit ja muut tarkentavat tiedot ovat olennaisia erityisesti paikkasidonnaisissa tai tapahtumallisissa teoksissa.
Tämän tehtävän tarkoituksena on hahmottaa omaa portfoliotasi tutkimalla esimerkkejä, jäsentämällä omaa toimintaa ja suunnittelemalla portfolion rakennetta eri tavoin.
Huom! Portfolion tarkoitus määrittää portfoliossa esiteltävät työnäytteet, teokset ja osaamisen.
Vinkki! Ammattiliittoihin ja taiteilijajärjestöihin liittyvään oppimateriaalin löydät materiaalimme lopusta.
Verkkoportfolio on portfolio, joka on saatavilla verkossa. Portfolion voi toteuttaa verkkosivuna tai esimerkiksi sosiaalisen median profiilina.
Verkkoportfolion ehdoton etu on se, että sen muokkaaminen eri tarkoituksiin on helppoa ja nopeaa.
Oma verkkosivuosoite vaatii webhotellin ja verkkotunnuksen ostamista. Maksuttomia vaihtoehtoja on myös olemassa. Tällöin sivun osoitteeseen ei aina pysty vaikuttamaan.
Kaupalliset alustat, kuten Instagram vaativat käyttäjiltä kirjautumisen, jolloin kaikilla ei ole pääsyä portfolioon. Alustat myös omistavat niillä julkaistun kuvamateriaalin. Harkitse tätä siis tarkkaan.
Raja verkkosivun ja verkkoportfolion välillä on hämärä, joskus näillä tarkoitetaan samaa asiaa, joskus verkkosivu sisältää erillisen portfolion.
Huom! Tässä oppimateriaalissa keskitytään verkkoportfolion toteuttamiseen. Portfolion voi toteuttaa myös painettuna portfoliona.
Huom! Portfolion suunnittelu ja toteutus on iso työ, joka vie paljon aikaa ja energiaa. Työskentele hitaasti, dokumentoi ja tallenna toimintaasi järjestelmällisesti, suunnittele tarkasti, hyödynnä ja käytä uudelleen jo olemassa olevaa. Pyydä apua. Aina ei silti jaksa.
Kirjoittaja: Riikka Hänninen
Kun aloitat uuden projektin, kaikki alkaa visiosta, siitä, mitä haluat tehdä ja miksi haluat sitä. Selkeä, omiin intohimoihin ja unelmiin perustuva visio on olennaisen tärkeä. Sillä on monta tehtävää.
Kun alat visioida uutta asiaa, unelmoi ensin isosti ja etsi sitten vasta seuraava konkreettinen tavoite.
Palaa syvimpiin haluihisi, toiveisiisi ja intohimoihisi. Anna itsesi kuvitella ja unelmoida ilman että mietit, miten tämä olisi mahdollista. Anna itsesi syttyä ja innostua, leikitellä ajatuksilla ja mielikuvilla.
Millaista on, kun taiteellinen työsi on noussut seuraavalle tasolle? Mitä se sinulle tarkoittaa? Kuvittele, että matkustat tulevaisuuden hetkeen, jossa näin on. Sinun ei tarvitse tietää, milloin tämä hetki on. Katsele ja kuuntele ympärillesi kuin tämä olisi elokuva tai kuunnelma.
Aivot toimivat aistikokemusten kautta. Käytä siis eri aisteja, kun haluat virittäytyä visioon. Voit käytttää näitä vaikka työskentelysession alussa, jotta virittäydyt hyvään työvireeseen.
Kerää aistipohjaisia mielikuvia siitä, millaista on, kun visio on toteutunut. Näiden ei tarvitse liittyä tarkkoihin tilanteisiin. Mieti, millaiset aistimukset kuvaavat visiotasi.
Kirkasta itsellesi, miksi haluat tehdä tätä työtä. Miksi-kysymys vastaa siihen, mikä sinulle on tärkeää eli mitkä sinun arvosi ovat. Kun tiedät, mikä on se iso miksi kaiken takana, sinusta tulee pysäyttämätön.
Jos huomaat, että tekemisen juurisyyt ovat puutteessa tai pelossa, mieti, haluatko jatkaa tähän suuntaan. Esimerkiksi jos teet taidetta, koska haluat päästä valtamediaan ja saada huomiota, mitä tapahtuu jos et saakaan huomiota tai kun saat huomiota, mutta se on viikossa mennyttä?
Kokeile näitä:
Kysy aina uudestaan itseltäsi, miksi. Näin:
Voit löytää useampia syitä asioille. Esim.
Voit kysyä jokaisesta syystä, miksi haluat tätä. Lisätulojen takana on erilaisia juurisyitä kuin esikuvana olemisen takana.
Voit miettiä omaa motivaatiotasi näistä kolmesta kulmasta:
Täydennä seuraavia lauseita niin pitkästi tai lyhyesti kuin haluat.
Kun taiteellinen työni on noussut seuraavalle tasolle, tältä se konkreettisesti näyttää:
Tällaisia aistimuksia visioon liittyy:
Iso miksi, jonka takia haluan tehdä tämän on
Palaa tähän visioon aina, kun haluat lisää innostusta työhösi tai kun huomaat olevasi eksyksissä siitä, mitä olet tekemässä.
Kirjoittaja: Riikka hänninen
Mikä on seuraava konkreettinen tavoite, seuraava pysäkki matkalla kohti isoa unelmaasi?
Varmista, että seuraava tavoite:
Tämä Barbara Sherin kehittämä siltaharjoitus auttaa, jos unelma on kaukaisen suuri tai tuntuu liian isolta möykyltä.
Kysy: Voinko tehdä tämän huomenna?
Jos voit, tee se.
Jos et voi, kysy: Mitä minun pitää tehdä ensin?
Esimerkki: Voinko julkaista levyn huomenna?
En, eli mitä minun pitää tehdä ensin?
Tehdä laulut valmiiksi. Löytää muusikkoja soittamaan. Löytää levy-yhtiö. Tehdä markkinointisuunnitelma. jne.
Voit ottaa seuraavaksi tavoitteeksi yhden näistä. Tai voit tehdä suunnitelman siitä, miten viet montaa asiaa eteenpäin.
Kirjoittaja: Riikka Hänninen
Kirjoita ylös suunnitelmasi perusidea. Vastaa kysymyksiin:
Muista, että tämä on vasta suunnitelma. Et välttämättä vielä tiedä, miten se toteutuu. Kirjoita kuitenkin tähän, miten haluaisit projektin toteuttaa.
Esimerkiksi et välttämättä vielä tiedä, missä tarkassa paikassa projektisi toteutuu, mutta voit kirjoittaa ylös, missä haluaisit sen toteutuvan. Voit myös kirjoittaa yleisen kuvauksen paikasta esim. “noin 100 hengen konserttipaikka Oulussa” tai “pääkaupunkiseudun kauppakeskukset”.
Samalla tavalla voit kirjoittaa Kuka-kohtaan, minkälaisia ihmisiä haluat mukaan, vaikka et vielä tietäisi, keitä he ovat. Esim. “Minä, tanssija ja muusikko” tai “videoteoksen ohjaaja ja kuvaaja”.
Nämä kohdat täydentyvät ja tarkentuvat, kun teet suunnitelmaa pidemmälle. Nyt riittää, että hahmottelet perusidean.
kirjoittaja: Sanni Virta
Projekti voi olla tapahtuma, esitys, levy/julkaisu, oma konsertti, näyttely, teos, yhteistyön aloittaminen.
Tuottaminen on koko projektin ennalta läpikäymistä eli kaikkien asioiden muistamista ja ennalta suunnittelua, mitä projektin toteutumiseen tarvitaan sekä ongelmakohtien ennakointia ja niiden ratkaisuja.
Aikajana-työkalun kautta hahmotetaan projektin eri vaiheita. Jokaisessa kohdassa on kirjattu tuotannon tehtävälista projektin sisällön, ihmisten työpanoksen, talouden, tilojen ja materiaalien osalta. Aikajanassa käydään läpi työlistaa erityisesti tapahtumatuotannon näkökulmasta, mutta se on sovellettavissa kaikenlaisiin projekteihin.
Taiteellinen sisältö:
Ihmiset:
Talous:
Tilat:
Yhteydenotto kaupunkiin, maankäyttölupa kaupungilta, esim. Kansalaistorin varaaminen, Yhteydenotto esim kauppakeskukseen, esitys, lupa pystyttää lava kaupungin omistamalle ranta/metsäalueelle jne). Joskus tilavuokra voi olla yhteistyösopimus esimerkiksi kaupungin kanssa.
Materiaalit:
Taiteellinen sisältö:
Ihmiset:
Talous:
Tilat:
Markkinointi:
Materiaalit:
Sisältö:
Markkinointi:
Ihmiset:
Talous:
Tila:
Markkinointi:
Markkinointi:
Materiaalit:
Ihmiset:
Markkinointi:
Materiaalit:
Ihmiset:
Talous:
Tilat:
Markkinointi:
Monet mediat tekevät myös suoria striimi-lähetyksiä kiinnostavista tapahtumista, joten voit yrittää kontaktoida Yle Areenaa, IS liveä jne.
Vinkki: Jos sinulla on pieni budjetti, esimerkiksi Canva tarjoaa ilmaiseksi paljon suunnittelumalleja esimerkiksi somepostauksiin.
Oletko myöhässä kesäfestareiden esiintyjien buukkauksesta? Tiedätkö, milloin kannattaa olla yhteydessä tapahtumapaikkoihin? Tilojen buukkaus ja tapahtumapaikkojen suunnittelu tähtää aina useamman kauden eteenpäin. Harvoilla tahoilla on avoimia esiintyjähakuja, joten taiteilijan pitää hoitaa yhteydenotto itse oikeaan aikaan. Alla kootut vinkit oikeaan aikaan tehtyyn yhteydenottoon:
Konserttitalot suunnittelevat usein jo vuoden päähän ohjelmistoaan. Tänä keväänä suunnitellaan siis jo ensi kevään ohjelmistoa. Loppukeväästä saman vuoden syyskausi on jo varattu, vaikka jotain tilaa voi olla tahosta riippuen. Syys- tai kevätkauden alkupuoli on ehkäpä paras hetki yhteydenotolle.
Festivaalien kanssa buukkaus on aloitettava pian edellisen festivaalin loppumisen jälkeen, syksy on parasta aikaa, esimerkiksi kesäfestareille tammikuu on jo liian myöhään!
Levynjulkkarikiertueen suunnittelu alkaa vuotta aikaisemmin.
Museoiden ja gallerioiden näyttelyt suunnitellaan usein 1-2 vuotta etukäteen.
Kirjoittaja: Riikka Hänninen
Vastaa näihin kysymyksiin:
Jos työskentelet yhdessä muiden kanssa, käykää nämä kysymykset läpi ja löytäkää työskentelyajat ja -rytmit, jotka sopivat parhaiten kaikille.
Kun olet tehnyt projektin pitkän aikataulun, siirrä sieltä asioita tulevan kuun tehtävälistaan.
Kun siirrät kuukauden tehtävälistasta asioita seuraavan viikon tai päivän tehtävälistaan, voit miettiä
Riikan kultaiset vinkit päivien ajanhallintaan
Tehtävälistan suuri voima on siinä, että saat tehtävät pois mielestäsi talteen listalle. Sinun ei tarvitse käyttää energiaa tulevien tehtävien muistamiseen. Voit käyttää energiaa vaikkapa taiteen tekemiseen. Mitä suurempi projektisi on ja mitä enemmän ihmisiä on mukana, sitä enemmän sinulla on muistettavaa etkä voi luottaa siihen, että kaikki pienet tehtävät pysyvät mielessäsi.
Siirrä tehtävä mielestäsi oikealle listalle heti, kun se on mahdollista.
Tehtävälistat voivat olla erillisissä tiedostoissa, tehtävänhallinnan sovelluksissa tai vihkossa. Tee listat sellaiseen muotoon, että niitä on helppo muokata, poistaa tehdyt työt ja täydentää uusia töitä.
Ideoita eri listoista
Pidä Saapuneet-kansiossa ainoastaan viestejä, joita et vielä ole ehtinyt käsitellä. Älä säilytä siellä mitään muuta.
Muita kansioita voivat olla:
Siivoa tehtävälistoja ja mailikansioita sopivin välein ja tarkista, että tehtävät ovat ajan tasalla.
Kirjoittaja: Sanni Virta
Voit käyttää projektisi budjetin luomisessa apuna seuraavaa listaa ja muokata sitä omiin tarpeisiisi. Projektilla tarkoitetaan tässä niin tapahtumaa, teosta kuin muuta taiteellista työtä. Alla oleva jaottelu on yksi ehdotus menojen ja tulojen listaamiseen, mutta muitakin hyviä vaihtoehtoja varmasti löytyy.
HUOM! Yleensä budjetointivaiheessa ei oleteta, että ammattitaiteilija käyttää taiteellisiin projekteihin omaa rahaa, vaan oletus on, että jokin muu taho kattaa kulut, onhan kyse ansaintalogiikalla toimivasta työstä. Joskus jonkin projektin toteutus voi käytännössä vaatia hieman omaa rahallista panostusta, jos esimerkiksi taiteilija ei saa kokonaan hakemaansa apurahaa, mutta tämä ei ole yleistä eikä lähtökohta ammattilaisen työskentelyssä.
Huom! Älä unohda musiikkitapahtumissa Teosto-maksuja!
Muista tehdä tapahtumasta tai konsertista Teosto-ilmoitus, jos käytetty musiikki on Teostoon ilmoitettu.
Lataa tästä tyhjä budjettipohja käyttöösi.
Voit vapaasti muokata pohjaa ja lisätä siihen tarpeen mukaan rivejä. Voit esimerkiksi tarkentaa erilaisia palkkioita tai materiaalikuluja omille riveilleen.
Kirjoittajat: Sanni Virta & Riikka Hänninen
Tarkista nämä kohdat apurahanmyöntäjän hakuohjeista ennen kuin alat kirjoittaa hakemusta. Näin vältät tilanteen, jossa huomaat vasta hakemuksen kirjoitettuasi, ettei hakemasi projekti täytä hakuohjeiden kriteerejä. Älä tee turhaa työtä!
Huomioi, että eri tahoilla on käytössä erilaisia lomakkeita ja kysymyksiä, ja myös merkkimäärät vaihtelevat. Samat tekstit eivät välttämättä käy sellaisenaan eri tahoille, on tärkeää sanoittaa, miksi juuri tämä taho olisi sopiva tukemaan työtä.
Työskentelyapurahalla tehdään aina pelkästään tieteellistä tai taiteellista työskentelyä. Sen on tarkoitus kattaa taiteilijan elinkustannuksia apurahatyöskentelyn ajalta.
Työskentelyapurahaa myönnetään sekä yksittäisille taiteilijoille että työryhmille. Työryhmässä ovat mukana ne henkilöt, jotka tekevät taiteellista sisältöä.
Kaikki muu projektin tekemiseen liittyvä työ on ns. tuotannollista työtä ja siihen voi saada kuluapurahaa. Muiden tekemä tuotannollinen työ, esim. nettisivujen teko, graafinen suunnittelu, miksaus jne. hankitaan ns. ostopalveluna eli joko työntekijälle maksetaan palkkaa/palkkio tai hän laskuttaa työstä oman yrityksen kautta. Kuluapurahaan voi sisältyä myös tilavuokria, materiaalikuluja jne.
Jos teet taiteellista työtä yksityishenkilönä tai työryhmänä, voit hakea työskentelyapurahaa. Jos taiteilijana järjestät tapahtuman tai projektin itsellesi, voi työskentelyapurahan lisänä hakea myös kuluapurahaa. Jos haette yhdistyksenä apurahaa projektille, tapahtumalle tai hankkeelle, kyseessä on lähtökohtaisesti kuluapuraha.
Jos projektissa on mukana tuottaja, hänen työpanoksensa voi listata ostopalvelut -otsikon alle palkkana tai palkkiona. Joskus tuottaja voi hakea myös työskentelyapurahaa osana työryhmää, mutta tämä vaihtelee apurahan myöntävästä tahosta riippuen, tarkista tämä siis ennen hakemuksen tekoa.
Kirjoittaja: Sanni Virta
Projektin työsuunnitelma/tiivistelmä on hakemuksen tärkein osuus. Tekstin täytyy olla niin hyvä, että arvioija jää lukemaan sen kokonaan. Usein hakemuksia on arvioijalla todella paljon, joten tämän vuoksi tekstin täytyy ensivilkaisulla kertoa, mistä projektissa on kyse ja herättää kiinnostus tutustua hakemukseen tarkemmin.
Työsuunnitelmaan kirjoitat, mitä teet, missä, kenen kanssa, kenelle, mikä on aikataulu ja mikä tässä projektissa on kiinnostavaa ja arvokasta. Kuvittele, ettei vastaanottaja tiedä sinusta mitään, joten kirjoita kaikki auki! Kuvaile työtäsi tiiviisti ja selkeästi ja kuitenkin niin pitkästi, että arvioija ymmärtää helposti, mitä olet tekemässä.
Lähde selkeästi liikkeelle siitä, mitä ja missä teet, ja miksi tämä on tärkeää. Ei kannata aloittaa pitkillä taustoituksilla esimerkiksi yhteiskunnallisesta tilanteesta tai siitä, että olet aina halunnut tehdä tämän asian. Tätä voi taustoittaa myöhemmin tarkemmin.
Laita työsuunnitelmaan niin paljon konkretiaa, kuin on mahdollista!
Työsuunnitelmassa voit avata pidemmin seuraavia asioita:
Apurahatahoilla on lomakkeissa määritellyt merkkimäärät, jonka mukaan työsuunnitelma täytyy pystyä kirjaamaan mahdollisimman kattavasti ja selkeästi. Laajempi selvitys voi olla liitteenä. Jotkut tahot pyytävät myös tiivistelmän työsuunnitelmasta. Varaudu siis siihen, että osaat esitellä asiaasi sekä tiiviisti että laajemmin.
Monet apurahatahot vaativat toimia kestävään kehitykseen, myös sosiaaliseen kestävään kehitykseen eli vaikkapa kulttuurin saavutettavuuteen. Näitä teemoja kysytään myös hakulomakkeilla usein, joten varaudu kertomaan näistä teemoista projektisi kannalta.
Jos mahdollista, voit kytkeä työn johonkin ajankohtaiseen kulttuuripoliittiseen ilmiöön tai kansainvälisten verkostojen tavoitteisiin: esimerkiksi YK:n kestävän kehityksen Agenda30, Unescon yleissopimukset tai kotimaassa vaikkapa kulttuuripoliittiseen selontekoon, hallitusohjelmien strategioihin kulttuuriin liittyen jne. Tämä lisää työn vaikuttavuutta.
Voit käyttää projektin budjetoinnin ohjeita myös apurahojen budjettien laatimiseen!
Pyydä mahdolliset suosittelijat hyvissä ajoin, ei muutamaa päivää ennen hakemuksen jättämisen määräpäivää.
Selvitä, miten suositus annetaan ja kommunikoi tämä selkeästi suosittelijallesi: joskus lomakkeella pyydetään vain suosittelijan nimi ja/tai sähköposti, ja hänelle tulee erillinen suosituksen kirjoittamisen pyyntö. Usein suositukset lisätään kuitenkin muiden liitteiden kanssa.
Kiireiselle suosittelijalle voi ehdottaa, että kirjoitat itse suosituksen valmiiksi, suosittelija katsoo sen läpi ja tekee mahdollisesti pieniä muutoksia, sekä allekirjoittaa suosituksen.
Kirjoittaja: Riikka Hänninen
Seuraavat asiat eivät ole automaaattisesti vääriä. Ne voivat kuitenkin heikentää apurahan saamisen mahdollisuuksiasi.
Varo siis näitä:
Monta eri asiaa yhdessä suunnitelmassa. Jos haluat yhtä aikaa tehdä konserttikiertueen, työpajoja, oheistuotteita ja videodokumentin tästä kaikesta, mieti kahdesti. Mitä pienempi budjetti ja mitä lyhyempi toteutusaika sinulla on, sitä napakammin keskity hakemaan apurahaa yhteen asiaan. Voit tehdä moniosaista projektia, kunhan budjetoit kaikille osille tarpeeksi rahaa ja aikaa.
Puuttuvat, niukat tai liian yleiset kuvaukset työsuunnitelmassa. Jos hakemusteksti on hyvin lyhyt ja vähäsanainen, hakemuksen arvioija ei saa käsitystä siitä, mitä olet tekemässä ja miksi juuri sinun työsi on kiinnostavaa ja vaikuttavaa. Myös liian yleiset kuvaukset jättävät arvioijan kylmäksi. Joskus taiteilijasta voi tuntua, ettei hän halua selittää omaa taidettaan, koska se on tarkoitettu koettavaksi. Kuitenkin apurahahakemusten maailmassa rahaa saa se, joka onnistuu vakuuttamaan arvioijat ideastaan, joten anna heille mahdollisuus vaikuttua työstäsi ja saada kunnollinen tuntuma siitä.
Korkealentoiset ja vaikeaselkoiset termit. Voit taiteessasi käyttää juuri sellaista kieltä kuin haluat. Pidä kuitenkin huoli siitä, että hakemuksen arvioijan on helppo ymmärtää, mitä olet tekemässä.
Oman elämän puutteiden luettelo. Joskus käymme läpi tosi vaikeita vaiheita: vammaisina saatamme joutua taistelemaan tavallista enemmän yhteiskunnan kanssa, saatamme painia työttömyyden ja köyhyyden kanssa. On todella tärkeää, että tulet nähdyksi ja kuulluksi näiden asioiden kanssa. Keskity kuitenkin apurahahakemuksessa kertomaan taiteestasi, älä elämäsi epäkohdista. Jos haluat, voit viitata elämäsi kulkuun silloin, kun se liittyy taiteeseesi tai historiaasi taiteilijana. Älä kuitenkaan selittele, miksi et ole pidemmällä urallasi tai mikset ole tehnyt enempää asioita.
Kirjoittaja: Sirpa Lahti
Sirpa Lahti on valmistunut Arts Management maisteriohjelmasta Sibelius-Akatemiasta Hänen osaamisensa aiheeseen kumpuaa pitkäaikaisesta työkokemuksesta kulttuurin kentällä viestinnän ja tapahtumien parissa. Tällä hetkellä hän työskentelee rehtorina Käpylän musiikkiopistossa ja toimii yrittäjänä yrityksessä Marjatta & Kaisa
Markkinointi tarkoittaa toimenpiteitä, joilla henkilö, yritys tai muu organisaatio pyrkii edistämään tuotteidensa tai palveluidensa myyntiä toisin sanoen saamaan vastaanottaja toimimaan toivotulla tavalla (esim. ostamaan tuotteen tai lipun, varaamaan paikan, jakamaan viestiä). Markkinointiviestinnällä tarkoitetaan tunnettuutta lisäävää ja myyntiin tähtäävää viestintää. Taiteilijalla markkinoinnin pohjana on henkilöbrändi.
Brändin rakentamisen pohjalla on kysymys millaisen kuvan haluat välittää itsestäsi / ryhmästäsi / organisaatiostasi / projektistasi viestinnän kautta? Brändin kanssa usein samoissa yhteyksissä käytettäviä ilmauksia ovat imago, maine ja julkisuuskuva.
Jokaiselle muodostuu henkilöbrändi kanssakäymisen ja viestinnän kautta Ammatillisesta näkökulmasta henkilöbrändäys on oman osaamisen markkinointia. Omalla brändillä erotut muiden samankaltaisten tai saman tasoisten taiteilijoiden, tapahtumien tai yritysten joukosta.
Brändin on hyvä tukea sinun tai projektisi viestiä, arvoja ja persoonaa
”Brändimarkkinoinnilla artisti pyrkii saamaan asiakkaan huomion ja saavuttamaan ns. top-of-mind ajatuksen, niin että seuraavan kerran kun asiakas etsii musiikkia hän muistaa brändisi ja valitsee sen uudestaankin. Tämä tapahtuu, kun artisti on pitänyt itsestään tarpeeksi meteliä.” (Teemu Korpi, Älä keskeytä mua! : markkinointi sosiaalisessa mediassa, 2010)
Brändin voi myös luoda ja omaan brändiin voi vaikuttaa omalla viestinnällä ja toiminnalla.
Henkilöbrändiä on helpompi ylläpitää ja kehittää, kun se tukee omaa persoonaasi ja arvojasi. Mieti seuraavia kysymyksiä:
Kenelle kohdennat viestisi? Kohderyhmiä voivat olla asiakas, yleisö, osallistuja, ostaja jne.
Mitä henkilökohtaisempi viesti, sen tehokkaampi vaikutus
Kohderyhmiä voi olla useita erilaisia toiminnastasi riippuen esim.
Esimerkiksi kuvataiteilijalla voi olla eri kohderyhmiä kuten
Kuinka saat tietoa kohderyhmistäsi?
VINKKI! Kohderyhmiin voi kuulua sekä ihmisiä että organisaatioita!
Kohderyhmiä voi olla helpompi pohtia aluksi yksittäiselle projektille esim. sijainnin tai sisällön kautta.
Mieti toiminnallesi (erityisesti myyntiin tähtäävälle viestinnälle) selkeitä kohderyhmiä
Vaikka kohderyhmään kuuluisi kaiken ikäisiä, kokoisia, näköisiä jne. yritä määritellä erilaisia ryhmiä, joille voit suunnata viestisi
Mitä selkeämpi rajaus, sen parempi. Esim. eläkeläiset Itä-Helsingin alueella, kuvataidetta harrastavat nuoret aikuiset Tampereella
Kanavat: Kuinka saat välitettyä viestin kohderyhmällesi? Mikä on oikea kanava viestin välittämiseen? Jokaisen kohderyhmän voi tavoittaa eri kanavaa pitkin.
Kirjoittaja: Sirpa Lahti
Myynnin kysymykset: Mitä? Kenelle? Missä? Miksi? Miten?
Mitä myyt?
Kenelle myyt?
Missä myyt?
Miksi myyt?
Miten myyt?
Sopiva hinnoittelu
Myynnin materiaalit, joilla esittelet myytävää tuotetta, esinettä, palvelua, elämystä, konseptia, osaamista. Esim.
Myyntityöhön vaikuttavat>
Myynnin aikataulut
Myyntitilanteissa tärkeää on
Asiakkaan näkökulma:
Katso materiaaleja erilaisista työelämän aiheista myös Art Pro Finland sivustolta: https://artpro.uniarts.fi/
Kirjoittaja: Sanni Virta
Vinkki: kirjaa myös se, kuuluiko sopimukseen matkat ja majoitukset
Sisällytä meiliin
Hei xxx
Olen nuori jazz-muusikko, ja sävellän triolleni uutta, sävykästä instrumentaalimusiikkia. Minut on valittu Pori Jazzin nuoreksi taiteilijaksi vuonna 2021. Julkaisemme ep:n kesällä 2025. Olen esiintynyt xxx ja xxx kanssa xx -festivaalilla vuonna 2023. Haen esiintymään xxxx festivaalille 2025.
Hintapyyntömme on 2500 e (ei alv) plus matkakulut Jyväskylästä Helsinkiin (kilometrikorvaus).
Linkki musiikkinäytteeseen:
Linkki pressikuviin:
Ystävällisin terveisin
Leena Laulaja/Booking Agency
sähköposti
puhelinnumero
nettisivut
somesivut
Lippuriskidiiliksi sanotaan sopimusta, jossa esiintyjälle ei yleensä makseta erillistä korvausta vaan hän saa tietyn prosentin lipputuloista. Nimen mukaisesti esiintyjä ottaa riskin palkkion saamisesta. Tällöin neuvotellaan, mikä osa tulevista lipputuloista kuuluu taiteilijalle, mikä järjestävälle taholle. Tämä prosentti voi olla esimerkiksi 60 % esiintyjälle, 40 % järjestäjälle.
Kiinteä palkkio neuvotellaan etukäteen. Muista neuvotella heti yhteistyön alussa keikkapalkkion lisäksi myös matkakulut ja majoitus tarvittaessa.
Tässä mallissa lipputulot voivat mennä tilaajalle
Kirjoittaja: Janica Lönn
Janica Lönn / StormArts on valokuvaaja, muusikko ja mielen valmentaja, joka yhdistää työssään luovuuden, visuaalisen viestinnän ja ihmisen oman ilmaisun tukemisen. Hänellä on yli 15 vuoden kokemus valokuvauksesta sekä artistien, bändien ja eri brändien visuaalisten kokonaisuuksien rakentamisesta. Muusikkotaustansa ansiosta Janica ymmärtää myös artistiuden, näkyvyyden ja oman identiteetin merkityksen luovalla alalla.
Visuaalinen viestintä tarkoittaa sitä, miten välitämme tunnelmaa, identiteettiä, arvoja ja viestiä erilaisten aistittavien valintojen kautta. Se ei ole vain kuvia tai ulkonäköä. Se on kokonaisuus, jonka ihminen kokee: miltä jokin tuntuu, mitä se herättää, minkälaisen vaikutelman se jättää.
Kun ihminen kohtaa taiteilijan, yrityksen, teoksen tai tuotteen ensimmäistä kertaa, vaikutelma syntyy nopeasti. Joskus ennen kuin sanaakaan on sanottu. Tunnelma voi välittyä värien, rytmin, tyylin, tilan, ilmeen, materiaalien, äänen tai liikkeen kautta.
Kaikki taide on jäljen jättämistä. Se kertoo: minä olin täällä, minä koin tämän, tämä on minun näkökulmani. Visuaalinen viestintä auttaa muita löytämään sen, mitä haluat jakaa.
Visuaalinen viestintä auttaa herättämään kiinnostusta. Se voi kutsua lähemmäs tai pitää etäisyyttä. Se voi tuntua lämpimältä, rohkealta, lempeältä, voimakkaalta tai salaperäiseltä. Sen tarkoitus on auttaa sinua rakentamaan mielikuvaa siitä, kuka olet ja mitä edustat.
Visuaalisuus on joka puolella, ja ihmiset muodostavat ensivaikutelman usein sekunneissa. Nykypäivän nopeassa some-maailmassa kuva, väri tai tyyli voi luoda tunnelman ja suunnan jo ennen kuin yksikään sana on luettu. Se voi herättää tunteita ja mielleyhtymiä, joita on vaikea selittää.
Visuaalinen viestintä auttaa myös löytämään oikean yleisön. Kun ilmaisusi tuntuu omalta, ne ihmiset, jotka etsivät tai samaistuvat juuri siihen tunnelmaan, tunnistavat sen helpommin.
Hyvä visuaalinen viestintä ei tarkoita täydellisyyttä. Se tarkoittaa johdonmukaisuutta ja aitoutta. Että ulospäin näkyvä maailma vastaa sitä, mitä sisällä haluat kertoa.
Taiteilijana haluat usein herättää kiinnostusta, uteliaisuutta ja innostusta. Haluat sanoa: minä olin täällä, minä olin olemassa. Tältä minusta tuntui. Tämä oli minun kokemukseni.
Ihminen ei ole yksi asia. Sama henkilö voi olla eri yhteyksissä tai eri taideprojektien välillä erilainen.
Joku voi olla esiintyjänä tumma, rauhallinen ja etäinen, mutta työssään iloinen, kirkas ja helposti lähestyttävä. Molemmat voivat olla totta. Sama ihminen voi kantaa sisällään monta maailmaa, eikä yhden ilmeen tarvitse kertoa kaikkea.
Jokainen uusi teos, projekti tai elämänvaihe voi olla tilaisuus päivittää myös visuaalisuutta sen mukaan, mitä olet juuri nyt. Siksi oma ilme, tyyli ja viestintä saavat muuttua elämäntilanteen, projektin tai uuden kasvun mukana.
Värit herättävät tunnelmia usein nopeammin kuin sanat. Kirkkaat ja voimakkaat sävyt tuntuvat usein energisiltä, iloisilta ja näkyviltä. Ne voivat kutsua huomion luokseen ja luoda elävän vaikutelman. Tummat sävyt taas tuovat mukanaan tunnetta syvyydestä, vakavuudesta ja dramaaattisuudesta. Niissä voi olla myös eleganssia, arvokkuutta ja rauhallista voimaa.
Pehmeät sävyt luovat rauhaa, lempeyttä ja herkkyyttä. Ne voivat tuntua helposti lähestyttäviltä ja turvallisilta siinä missä voimakkaat kontrastit voivat tuntua rohkeilta ja huomiota herättäviltä. Hillityt sävyt taas voivat viestiä tasapainoa, herkkyyttä ja harkittua tyyliä. Sama ihminen voi näyttää täysin erilaiselta riippuen siitä, ympäröivätkö häntä kirkkaat värit vai tummat sävyt.
Jos kuvassa on kohteen ympärillä paljon tilaa ja väljyyttä, vaikutelmasta tulee usein arvokas, rauhallinen ja harkittu. Tyhjä tila voi antaa hengitystä ja ohjata huomion olennaiseen. Jos jokin tulee lähelle ja täyttää tilan, se voi tuntua henkilökohtaiselta, lämpimältä ja intiimiltä. Läheisyys luo tunnelman tunteen kohtaamisesta ja yhteydestä.
Keskelle asetettu kohde voi tuntua vakaalta ja selkeältä, kun taas sivuun sijoitettu voi tuntua elävältä ja kiinnostavalta. Epäsymmetria voi luoda liikettä ja jännitettä, symmetria taas järjestystä ja rauhaa. Se, mitä jätetään pois, on usein yhtä tärkeää kuin se, mitä jätetään näkyviin. Jos esimerkiksi kuvasta rajataan pois sotkuinen huone, ylimääräiset tavarat, kirkkaat värit ja muut huomion vievät yksityiskohdat, tunnelma muuttuu heti selkeämmäksi ja harkitummaksi.
Tasainen valo tuntuu avoimelta, selkeältä ja rehelliseltä. Se näyttää asiat helposti lähestyttävinä ja ymmärrettävinä. Varjot ja kontrasti taas voivat tuoda jännitystä, syvyyttä ja mysteeriä kuvaan. Ne voivat tehdä tavallisestakin tilanteesta voimakkaamman ja tarinallisemman.
Pehmeä valo tuntuu usein lempeältä ja inhimilliseltä ja se tuo kuvaan lämpöä, herkkyyttä ja rauhaa. Kirkas valo taas voi tuntua suoralta, energiseltä ja paljastavalta. Se voi viestiä rohkeutta, raikkautta tai toimintaa. Valolla voidaan ohjata katsojan huomiota aivan samalla tavalla kuin sanoilla voidaan painottaa tärkeintä kohtaa lauseessa.
Suora kohtaaminen voi tuntua rohkealta, avoimelta tai kutsuvalta. Poispäin kääntyminen voi tuntua mietteliäältä, etäiseltä tai salaperäiseltä. Olemuksella tai katseella voi myös hallita tunetiloja. Ylöspäin suuntautuva katse tuntuu usein toiveikkaalta siinä missä alaspäin suuntautuva olemus voi tuntua hiljaiselta tai sisäänpäin katsovalta tai vähän synkältä. Avoin asento voi viestiä vastaanottavuutta, sulkeutunut asento suojaa tai etäisyyttä. Jo pelkästään näitä yhdistelemällä eri tavoilla pystyy viestimään monta eri asiaa.
Liike tuo energiaa, vapautta, spontaaniutta ja elävyyttä. Kuvassa liike voidaan pysäyttää hyvin nopeaan hetkeen, jopa sekunnin murto-osaan, jolloin kohde näyttää terävältä ja täysin paikalleen pysähtyneeltä keskellä toimintaa. Tällainen hetki voi tuntua voimakkaalta, hallitulta ja merkitykselliseltä.
Liikettä voidaan myös näyttää jättämällä siihen pehmeyttä, sumeutta tai suuntaa. Tällöin kuvaan syntyy vauhdin tunne, kuin ilma tai aika kulkisi mukana. Katsoja voi aistia suunnan, rytmin ja nopeuden.
Pysähtynyt hetki voi tuntua vakaalta, rauhalliselta ja arvokkaalta. Liike voi kertoa muutoksesta ja voimasta, pysähtyneisyys läsnäolosta ja painokkuudesta.
Jos jokin koetaan ylhäältä päin, se voi tuntua pienemmältä, haavoittuvammalta tai tarkastellulta. Tätä käytetään joskus tilanteissa, joissa halutaan näyttää herkkyyttä, nuoruutta, yksinäisyyttä tai epävarmuutta.
Alhaalta koettu näkökulma voi tuntua voimakkaalta, suurelta ja vaikuttavalta. Siksi johtajia, esiintyjiä, urheilijoita ja sankarihahmoja kuvataan usein hieman alaviistosta. Se voi lisätä arvovaltaa, itsevarmuutta ja läsnäolon voimaa.
Suora, silmien tasolta koettu näkökulma tuntuu usein tasavertaiselta ja helposti lähestyttävältä. Se sopii tilanteisiin, joissa halutaan luoda luottamusta, aitoutta ja ihmisläheisyyttä.
Läheltä kuvattu näkökulma voi tuntua intiimiltä ja henkilökohtaiselta. Kauempaa kuvattu näkymä voi taas korostaa ympäristöä, yksinäisyyttä, vapautta tai mittakaavaa.
Yksinkertainen tausta vie huomion ihmiseen tai asiaan. Se voi tuntua selkeältä, ajattomalta ja harkitulta. Siksi sitä käytetään usein muotokuvissa, yrityskuvissa ja tilanteissa, joissa henkilön halutaan olevan viestin keskipiste.
Ympäristö taas kertoo tarinaa: missä eletään, mihin kuulutaan, millainen maailma tämän ympärillä on. Tausta voi kertoa ammatista, elämäntyylistä, arvoista tai tunnelmasta.
Luonnon keskellä voi syntyä vapauden, rauhan tai herkkyyden tunne. Metsä, meri tai avara pelto voivat viestiä tilaa hengittää.
Kaupunkimiljöö voi viestiä liikettä, rytmiä, kunnianhimoa ja nykyaikaa. Studioympäristö voi tuntua harkitulta ja tyylitellyltä. Kotiympäristö taas voi viestiä lämpöä, aitoutta ja läheisyyttä.
Tyyli kertoo paljon jo ennen sanoja. Huoliteltu ja juhlava tyyli voi viestiä ammattimaisuutta, arvokkuutta ja valmiutta ottaa tilaa. Siksi esimerkiksi esiintyjät, puhujat ja johtajat käyttävät usein harkittuja vaatevalintoja vahvistamaan rooliaan.
Rento tyyli voi viestiä lähestyttävyyttä, arkipäiväisyyttä ja mutkattomuutta. Se voi kertoa, että ihminen on helposti kohdattava.
Rohkea tyyli voi kertoa luovuudesta, uskalluksesta ja omaperäisyydestä. Värit, muodot ja yllättävät yhdistelmät voivat tehdä ihmisestä muistettavan.
Yksinkertainen tyyli voi kertoa selkeydestä, itsevarmuudesta ja siitä, ettei kaiken tarvitse huutaa saadakseen huomiota.
Materiaalit, pinnat ja yksityiskohdat vaikuttavat myös paljon. Nahka voi tuntua vahvalta ja särmikkäältä, villa pehmeältä ja lämpimältä, kiiltävä pinta juhlavammalta ja rouhea pinta maanläheiseltä.
Visuaalisessa viestinnässä ei ole tärkeintä näyttää hyvältä jonkun muun mielestä. Tärkeämpää on miettiä, mitä haluat ihmisten tuntevan kohdatessaan sinut tai työsi.
Haluatko herättää rauhaa? Uteliaisuutta? Voimaa? Leikkisyyttä? Turvaa? Kapinaa? Toivoa? Viestiä draamasta? Unelmoinnista? Rehellisyydestä? Suoruudesta tai jostain muusta? Kun tunne on selvä, valinnat alkavat löytyä helpommin.
Visuaalinen viestintä on oman sisäisen maailman kääntämistä muotoon, jonka muut voivat kohdata. Se ei ole pinnallisuutta, vaan viestin kirkastamista ja tuomista näkyväksi silmille. Jokainen valinta kertoo jotain. Jokainen tunnelma kutsuu jotakuta lähemmäs. Ja parhaimmillaan ulospäin näkyvä maailma tuntuu yhtä aidolta kuin se ihminen, joka sen lähettää.
Kirjoittaja: Sanni Virta
Lehdistötiedotteen tai mediatiedotteen (englanniksi press release) avulla yritys tai organisaatio voi kertoa asioistaan medialle ja sidosryhmille. Lehdistötiedotteella tuodaan esille organisaatiota koskeva merkittävä asia, jonka voi olettaa herättävän mielenkiintoa median kuluttajissa eli tavallisissa kansalaisissa (STT, 2023). Lehdistötiedotteen voi kirjoittaa tapahtumasta, palkinnosta, julkaisusta (levystä, singlestä), ylipäätään taiteilijan erityislaatuisuudesta/toiminnasta.
Nykyään lehdistötiedotteita tehdään myös yksittäisten kappaleiden julkaisusta.
Voit kirjoittaa lehdistötiedotteen itse tai pyytää viestintätoimistoa tekemään sen puolestasi. Lehdistötiedotteen teettämisen hinnat vaihtelevat, edullinen hinta lehdistötiedotteelle on 500 e plus alv.
Sijoita tiedotteen loppuun:
Visuaalinen ilme: xx (esim. Gabriel Graafikko)
Toisaalta tiedote on lähetettävä niin aikaisin, että esimerkiksi tapahtumien kohdalla lippujen ostaminen/ asiakkaan osallistumispäätös on vielä mahdollinen.
Kerää kaikki yhteystiedot samaan listaan ja jaoittele ne eri medioiden ja tahojen mukaan- näin listan keräämistä ei tarvitse joka kerta aloittaa alusta. Googlaamalla löytyviin toimittajien osoitteisiin saa laittaa lehdistötiedotteen, kun taas uutiskirje lähetetään vain sen tilanneille yhteystiedoille. Jos olet ollut sähköpostitse yhteydessä johonkin tahoon, jonka sähköposti ei ole julkinen, saa lehdistötiedotteen lähettää.
Huom! Kannattaa lähestyä myös uutisten, uutisohjelmien ja uutiskanavien tuottajia, ei pelkästään printtimediaa!
Lehdistötiedote voi olla hyödyllistä lähettää toimittajien lisäksi myös muille mahdollisille yhteistyökumppaneille, kunnan tai kaupungin työntekijöille, kaikille, joille haluat projektistasi kertoa.
Tavallisen sähköpostiviestin lähettäminen voi toimia, mutta joskus se voi antaa kotikutoisen vaikutelman esimerkiksi kuvien osalta. Parempaa jälkeä saat sähköpostiohjelmien kuten Mailchimpin valmiilla pohjilla. Myös Canvasta ja Photoshopista/Creative Cloudista löytyy uutiskirjepohjia, joita voi käyttää lehdistötiedotteessa.
Lehdistötiedotteen ja uutiskirjeen ero on se, että lehdistötiedotteessa keskitytään usein yhteen huomionarvoiseen, poikkeukselliseen asiaan. Uutiskirje ilmestyy säännöllisesti, ja siinä käsitellään useita ajankohtaisia aiheita lyhyemmin. Uutiskirjeen voi lähettää vain sen tilanneille tahoille, ja esimerkiksi nettisivuilla voi olla linkki uutiskirjeen tilaamiseen.
Kirjoittaja: Riikka Hänninen
Nettisivujen tarkoitus on
Mieti seuraavia kysymyksiä:
Sivut eivät ole vain passiivinen tietopankki sinun taiteestasi.
Parhaimmillaan nettisivut kutsuvat ihmisen toimintaan.
He voivat esimerkiksi tilata uutiskirjeen, ottaaa sinuun yhteyttä, ostaa taidettasi, siirtyä sosiaaliseen mediaan, kommentoida blogiasi tai somepostauksiasi.
Kysy itseltäsi:
Mitä haluan ihmisten tekevän kullakin sivulla?
Miten ohjaan heidät tekemään sen?
Tarkempia mietittäviä:
Kirjoittaja: Sanni Virta
Tee somesuunnitelma, johon kirjaat postauksen päivämäärän, kellonajan, mihin somekanavaan se on tarkoitettu, mikä kuva siihen liitetään sekä mikä on postauksen teksti. Muista tagata yhteistyökumppanit/lisätä heidät rinnakkaisjärjestäjäksi, jos näin on sovittu!. Muista, että postauksia voi suunnitella kerralla monta ja ajastaa, jotta kiireisenä aikana sinun ei tarvitse huolehtia sometuksesta. Tarvittaessa voit kirjoittaa postaukset itse sekä suunnitella niiden kuvat, ja pyytää avustajaa ajastamaan ne Facebook Meta Business Suiten Planner -työkalulla. Työkalulla pystyy julkaisemaan saman postauksen Facebookissa ja Instagramissa, jopa tekstiä muokaten.
Projektille kannattaa suunnitella oma tiedotussuunnitelma, jossa on listattu myös muut tiedottamisen kanavat kuin some. Somesuunnitelma on vain osa koko projektin tiedotusta.
Suunnitelman teossa kannattaa lähteä liikkeelle kalenterin kanssa tapahtuma/julkaisupäivästä taaksepäin -> milloin lähetän lehdistötiedotteen, milloin kutsun kutsuvieraat, milloin aloitan julkaisemaan aiheesta somessa jne.
Tiedotussuunnitelmaan voi kirjata päivämäärät, milloin mitäkin tapahtuu tiedotuksen osalta.
Muista seurata somen muuttumista, esimerkiksi #hashtageja ei enää käytetä niin yleisesti.
Kirjoittaja: Sandra Kurki
Sandra Kurki on luonut uraa Suomen suurimpana kaupallisena vammaisvaikuttajana, kun hän vammautui ja sairastui MS-tautiin vuonna 2019. Hän on tehnyt yhteistöitä eri tahojen kuten Zalandon, Fazerin, Suomen olympiakomitean ja EU-komission kanssa, ja lisäksi kouluttanut, pitänyt puheita, johtanut projekteja ja toiminut mallina. Hän elättää itsensä nykyään välillisesti tai välittömästi sosiaalisen median kautta, seuraajia on Instagramissa ja TikTokissa yhteensä n. 27 000, näyttökertoja kertyy kuukaudessa yli miljoona, ja tilit tavoittavat n. 300 000 – 500 000 tiliä kuukausittain. Hänen tuottamat oppimateriaalit on luotu hänen kokemustensa, koulutuksen ja asiantuntemuksen pohjalta.
Valitettavasti alustoissa on vielä paljon kehitettävää saavutettavuuden suhteen, ja taso myös vaihtelee eri alustojen välillä. Pintaraapaisuna voidaan mainita, että Instagramissa ja Facebookissa on mahdollista lisätä alt-tekstejä ainakin kuvajulkaisuihin. Alt-teksti kuvailee näkövammaiselle ruudunlukuohjelman käyttäjälle kuvan sisältöä. Videojulkaisuihin taas täytyy itse kuvailutulkata videon tapahtumat kuvatekstiin. Tällä hetkellä ruudunlukuohjelmat eivät vielä tunnista videoissa liikkuvaa tekstiä, ja siksi esimerkiksi TikTok on saavutettavuudeltaan hieman haastavampi. Siellä ei myöskään pysty lisäämään alt-tekstejä. Taiteilijasisältöön voi tuoda saavutettavuutta kuvailemalla fiilistä, tekstuuria ja värisävyjä tarkasti.
Helpointa on tavoittaa uutta yleisöä, kun ymmärtää hieman, miten eri alustojen algoritmit ja trendit toimivat. Niiden aallonharjalle pääsee oikeastaan vain seuraamalla, millaista sisältöä milläkin alustalla kulutetaan, mitkä kaavat toistuvat ja millaiset sisällöt menestyvät. Trendeihin ja algoritmeihin pääsee siis kiinni vain kuluttamalla aikaa näillä alustoilla ja havainnoimalla muiden sisällöntuottajien sekä sisällönkuluttajien käytöstä. Niin algoritmit kuin trenditkin vaihtuvat välillä todella tiheään, jonka takia on mahdotonta antaa konkreettisia vinkkejä, jotka olisivat aina ajan tasalla.
Tässä kuitenkin muutamia asioita, jotka pätevät yleisesti ottaen nykyisessä somemaailmassa:
Tässä muutamia vinkkejä, mitä postata, jos alku tuntuu hankalalta:
Huom! Suosittelen postaamaan hieman taiteen ulkopuoleltakin, koska teet itsestäsi silloin kiinnostavan ja tavoitat enemmän ihmisiä. Ihmiset rakastavat tarinoita, joten hyödynnä sitä.
Huom #2! Aluksi kannattaa painottaa sisällön määrää laadun yli, mutta huono laatu ei kanna pitkälle.
Huom #3! Pohdi, mihin omat voimavarat riittävät, ja yritä löytää kultainen keskitie.
Kirjoittaja: Sandra Kurki
Jokaisella on mahdollisuus rakentaa henkilöbrändiä, niin somessa kuin muuallakin. Vähemmistöön kuuluvana ihmisenä on kuitenkin asioita, jotka eroavat hieman valtaväestön henkilöbrändistä, varsinkin brändin rakentamis- ja kaupallistamisvaiheessa. Nykypäivänä ollaan kuitenkin paljon avoimempia ja kiinnostuneempia myös kaikesta, joka erottuu massasta, ja otetaan uteliaisuudella vastaan vähemmistöön kuuluvia ihmisiä, varsinkin jos oman asian osaa tuoda oikealla tavalla esiin. Tämä materiaali on tehty erityisesti vähemmistö-henkilöbrändin näkökulmasta, mutta sen ei ole tarkoitus viitata vain yksilön vammaisuuteen, vaan se voi viitata myös taiteilijoihin tai muihin kulttuuritekijöihin. Kummassakin näkökulmassa on tarkoitus tavoittaa enemmän uutta yleisöä, jolle kyseiset asiat eivät välttämättä ole itsestäänselvyyksiä.
Saatat pohtia, miksi esimerkiksi taiteilijan tai muuten kulttuurista kiinnostuneen kannattaa käyttää juuri sosiaalista mediaa. Varsinkin silloin, kun resurssit ovat rajalliset, sosiaalinen media on erityisen kustannustehokas vaihtoehto. Se antaa mahdollisuuden kohdentaa sisältöä suoraan oikealle kohderyhmälle, kun taas perinteinen media saattaa tavoittaa enimmäkseen jopa kohderyhmän ulkopuolisia ihmisiä. Somen algoritmit kohdentavat datan perusteella sisältöä uusille, potentiaalisille henkilöille, jolloin on mahdollista koukuttaa aivan uutta yleisöä, joka on oikeasti kiinnostunut sinusta ja sisällöstäsi. Perinteiseen mediaan verrattuna myös kustannukset ovat selkeästi pienemmät, koska kohdentaminen on helpompaa ja pienilläkin summilla on mahdollista tavoittaa uusia ihmisiä.
Oikein käytettynä some on hyvä työkalu konkreettisen hyödyn tavoittelemisessa, esimerkiksi myynnin lisäämisessä, vierailijoiden houkuttelemisessa taidenäyttelyyn tai uusien musiikkiteoksen kuuntelijoiden tavoittamisessa. Some voi olla myös kanava viestiä abstraktimmin omasta persoonasta ja arvoista, mikä vahvistaa henkilöbrändin imagoa ja katsojan kiinnostusta. Se voi myös olla vain näyttämö omalle taiteelle, tai inspiraation lähde.
Vähemmistön ja/tai taiteilijan on mahdollista kohdata somessa myös haasteita, joihin on hyvä varautua. Tällaisia ovat esimerkiksi ennakkoluulot, ableismi, vammaisfobia ja ”tämä ei kosketa minua”-asenne. On myös hyvä tarkastella omia arvojaan etukäteen, jotta tiedät missä omat rajasi menevät esimerkiksi yksityisyyden tai brändin luonteen kanssa. Pohdi esimerkiksi sitä, mitä asioita olet valmis kaupallistamaan ja mitä olet valmis uhraamaan näyttökertojen puolesta. Haluatko brändätä itsesi vammaisuuden vai taiteilijuuden vai niiden yhdistelmän kautta?
Halusit sitten brändätä itseäsi vähemmistötekijän kautta tai et, jokaisen on rakennettava omaa henkilöbrändiä mahdollisimman erottuvaksi. Vähemmistöbrändin rakentaminen eroaa hieman perinteisestä henkilöbrändin rakentamisesta, vaikka perusasiat pysyvät suhteellisen samana. Suositukseni on hyödyntää omaa erityisyyttä jollakin tavalla, koska erottautuminen on tämän päivän kilpailussa haastavaa. Voit itse päättää, onko erityisyytesi vammaisuuteen, vai esimerkiksi taiteilijuuteen liittyvää. Tässä peruspilarit, joiden mukaan omaa brändiä kannattaa lähteä rakentamaan. Nämä on tehty vähemmistö-henkilöbrändin lähtökohdista, mutta sopivat myös sovellettuna esimerkiksi taiteilijanäkökulmaan.
Rajaa näkökulmaa, ei kaikille kaikkea. Esimerkiksi asiantuntijuus tietyssä asiassa on arvokkaampaa, kuin yrittää palvella kaikkia vähän; kyseessä Nk. niche, eli erityinen markkinarako tai kapea toimialue. Kun löydät oman näkökulmasi, jaa siihen liittyvää sisältöä, kommentoi siihen liittyviin postauksiin ja postaa itse siitä.
Tee itsestäsi valtaväestölle helpommin lähestyttävä esittämällä esimerkiksi samaistumispintoja, tai tuomalla asia esiin niin, että se tuntuu koskettavan myös heitä. Saat asiasi helpommin perille, kun yleisö pitää sinua läheisempänä, eikä vain kaukaisena hahmona.
Käännä erityisyys yleishyödylliseksi asiaksi, tai yleisesti kiinnostavaksi. Tuo esille näkökulmia, joita muut eivät pysty tuomaan.
Pysy aallon harjalla, mutta omalla tyylilläsi. Hyödynnä somessa leviäviä trendejä, mutta tuo niihin oma näkökulmasi. Esimerkiksi: muut esittelevät, mitä heidän käsilaukkunsa pitävät sisällään, ja minä voisin esitellä, mitä rollaattorini kori pitää sisällään. Mielenkiintoinen ja uudenlainen näkökulma muuten geneeriseen ja trendaavaan asiaan.
Jos tarkoituksena on kaupallistaa omaa sosiaalista mediaa, on hyvä ottaa huomioon muutamia seikkoja.
Mieti ja kirjaa ylös:
Kirjoittaja: Riikka Hänninen
Taiteelliset prosessit etenevät harvoin suoraviivaisesti pisteestä A pisteeseen B. Tulee viivästyksiä, sairastumisia ja peruuntumisia. Oma jaksamisesi tai jonkun työryhmäläisesi jaksaminen voi vaihdella vamman tai sairauden takia. Luovuutesi voi ajautua jumiin. Mitä tehdä?
On tärkeää tunnistaa, mikä estää tai hidastaa sinua takaiskun hetkellä. Jotkut esteet ovat ulkoisia olosuhteita, ja niihin on usein helpointa löytää ratkaisu tai kiertotie. Kaikista suurimmat esteet ovat päänsisäisiä ajatuksia ja uskomuksia. Oma ajattelu vaikuttaa todella paljon myös siihen, miten helppoa tai vaikeaa on löytää ratkaisu ulkoisiin olosuhteisiin.
Jos joku asia tai vaihe omassa työssä tuntuu olevan vaikeaa, jumissa tai hidasta, erota konkreettiset tapahtumat ja teot omista ajatuksistasi tai tulkinnoistasi.
Mieti seuraavaa lausetta: “Pidin konsertin/näyttelyn/esityksen, mutta juuri ketään ei kiinnostanut.”
Mitä konkreettista tapahtui? Ja mikä on tulkintaa?
Tosiasia on, että näyttelyyn tai esitykseen osallistui tietty määrä ihmisiä, ehkä vähemmän kuin oli tarkoitus. Mutta on täysin arvailua sanoa, että näin oli, koska se ei kiinnostanut ihmisiä. Muitakin selityksiä voi olla: Ehkä näyttely tai esitys ei tavoittanut kiinnostuneita ihmisiä. Ehkä ajankohta oli kevään helteisimpänä viikonloppuna, jolloin kiinnostuneet ihmiset olivat mökkireissuillaan.
Me annamme huomaamattamme asioille erilaisia merkityksiä ja syitä, jotka heijastavat omia uskomuksiamme. Alamme kertoa itsellemme tarinoita siitä, miksi asiat ovat näin.
Nämä tarinat ovat kuin yhtäsuuruusmerkkejä asioiden välillä.
Esimerkkejä merkityksen luonnista:
Esityksessäni oli vain vähän katsojia. = Taiteeni ei kiinnosta ihmisiä.
Apurahahakemukseni hylättiin. = Olen huono taiteilija.
En ole koskaan tehnyt videomarkkinointia. = En osaa enkä opi videomarkkinointia.
En tiedä, mistä löytäisin yhteistyökumppaneita. = Olen umpikujassa enkä pääse eteenpäin.
Nämä väittämät voivat tuntua hyvin todellisilta ja jopa väistämättömiltä elämän tosiasioilta. Mutta entä jos ne eivät olekaan totta? Entä jos ne ovat vain tuhat kertaa toistettuja ajatuksia eli uskomuksia?
Muutos alkaa siitä, että osaat tunnistaa ja sanoittaa näitä estäviä merkityksiä, joita olet antanut konkreettisille tapahtumille.
Kirjoita jokin konkreettinen asia, joka ei toimi niin kuin haluat ja lisää sen perään syy, miksi arvelet, että näin on.
Kirjoita rehellisesti auki pahimmat arvelusi siitä, miksi näin on. Älä sensuroi, vaan anna mielen mörköjen puhua suunsa puhtaaksi. Anna itsesi liioitella tässä kohtaa, jotta huomaat omat ajatuksesi selkeästi.
Esimerkkejä:
Tein virheitä musiikkikeikalla, koska minulla ei ole muusikon ammattikoulutusta ja olen siksi vähän huono.
Olen laittanut sähköpostia 20 keikkapaikkaan eikä kukaan ole vastannut, koska ei tämä kiinnosta ketään.
Olen lykännyt maalauksen aloittamista, koska eihän kukaan kuitenkaan halua tätä taulua nähdä, saati ostaa.
Haitallisten uskomusten suurin ongelma on, että alamme huomaamattamme toimia niiden mukaisesti ja toteuttaa niitä.
Jos esitykseesi on tullut vain vähän ihmisiä ja olet antanut tälle tapahtumalle merkityksen, että se ei kiinnosta ketään, seuraavan esityksesi markkinointi-into voi olla hukassa. Ja kun markkinoit seuraavaa esitystäsi vähemmän, ihmiset eivät löydä luoksesi, ja sinä mietit, että no niin, eihän tämä ketään kiinnosta. Noidankehä on valmis.
Jos jäämme jumiin tähän uskomusten noidankehään, saatamme jättää tekemättä niitä oikeasti tarpeellisia askelia, jotka vievät taiteellista työtämme eteenpäin. Jos uskomme, että työmme ei kiinnosta ketään, emme ota selvää, ketä se kiinnostaa, emme opettele markkinointia jne. Juuri tämän takia uskomukset voivat pysäyttää työmme ja näiden merkitysten purkaminen tekee meistä pysäyttämättömiä.
Vanhat, hidastavat tarinat eivät ole sinun syytäsi! Olet oppinut ne huomaamatta omilta vanhemmiltasi, koulusta, koko kulttuurista.
Tsemppaa itseäsi kaikella myötätunnolla niin kuin parasta ystävää tsempataan!
Onnittele itseäsi! Olet jo todella pitkällä, kun alat nähdä vanhoja ajatuskuvioita ja kysyt, onkohan tämä totta vai ei.
Kirjoittaja: Riikka Hänninen
Olet näyttelyn avajaisssa tai esityksen karonkassa. Yhtäkkiä huomaat, että vieressäsi on ihailemasi taiteilija, joka on jo saavuttanut yhtä ja toista. Haluaisit esittäytyä, koska haaveilet yhteistyöstä hänen kanssaan.
Miltä tuntuisi mennä juttelemaan hänelle? Olisiko se luontevaa ja helppoa, vai olisiko helpompaa vain pitää suu supussa ja jutella tuttujen ihmisten kanssa? Ajatusleikki paljastaa sinulle, millaiset ajatukset itsestäsi ja muista voivat ohjailla tekojasi.
Voit tunnistaa lisää uskomuksia, jotka estävät sinua pyytämästä haluamaasi yhteistyötä. Mieti näitä:
Kirjoita ylös se uskomus, joka estää sinua eniten käytännön tilanteissa.
Ratkaisuja:
2. Olemme tottuneet tekemään kaiken yksin. Teemme yksin jopa asioita, joissa emme ole parhaimmillamme ja tuhlaamme niihin paljonkin aikaa. Teemme tämän usein tiedostamattomasti.
Ratkaisuja:
3. Emme tiedä, keneltä, mistä tai miten pyytäisimme, mitä tarvitsemme. Tämä tuntuu umpikujalta ja annamme asian olla.
Ratkaisuja:
4. Pyytäminen tuntuu riskiltä. Entä jos toinen vastaa ei? Se voi tuntua pelottavalta, nolottavalta, haavoittavalta.
Ratkaisuja:
Nyt on aika kääriä hihat ja aloittaa! Kirjoita se viesti, soita se puhelu!
Käytä hyväksesi motivaation ja henkilökohtaisen kasvun asiantuntijan Mel Robbinsin kehittämää viiden sekunnin sääntöä.
Kun päässäsi syntyy ajatus vaikkapa viestin kirjoittamisesta, tee itsellesi viiden sekunnin lähtölaskenta, kuin olisit raketti valmiina nousuun.
Puhu ääneen tai viito: 5, 4, 3, 2, 1!
Kun olet päässyt ykköseen, ala toimia välittömästi.
Tämä saattaa tuntua vähän naurettavalta, kunnes kokeilet sitä. Tämä nimittäin toimii yllättävän hyvin! Kokeiltu on!
Voit käyttää tätä niin suullisissa kuin kirjallisissakin pyynnöissä.
Kirjoittaja: Sanni Virta
Verkostoituminen on tärkeä taito työelämässä niin taiteilijoille kuin muille taide -ja kulttuurialalla työskenteleville. Verkostoitumisella tarkoitetaan usein kasvokkain uusien ihmisten tapaamista erilaisissa tapahtumissa ja oman työn ja itsensä lyhyttä esittelyä. Tämän jälkeen on mahdollista pyytää kyseistä henkilöä mukaan johonkin projektiin, tehdä yhteistyötä tai ihan vain vaikka ystävystyä. Verkostot on tärkeä ammatillinen pääoma, ja niitä kannattaa luoda, laajentaa ja hyödyntää ihan jokaisessa vaiheessa ammatillista uraa. Välillä työtarjoukset ja ammatilliset, uudet mahdollisuudet avautuvat verkostojen kautta erilaisia reittejä, ja esimerkiksi jo tuttua ja mukavana tyyppinä mieleen jäänyttä henkilöä kysytään uuteen projektiin mukaan. Siksi verkostoituminen ja verkostot ovat tärkeä osa nykypäivän työelämää.
Miten luoda verkostoja, jos niitä ei vielä ole?
Verkostoituminen voi tuntua vaikealta varsinkin niiden luomisen alussa, mutta sitä voi harjoitella. Tilanteisiin, joissa tapaa uusia ihmisiä, voi valmistautumia miettimällä esimerkiksi muutaman aloituskysymyksen. Tärkeintä on aito kiinnostus toiseen ihmiseen, taito kuunnella ja kysyä kysymyksiä.
Digitaalisessa ajassa kasvokkain verkostoituminen pitää pintansa, live-kohtaaminen jää aina paremmin mieleen kuin pelkkä sähköposti tai soitto. LinkedIn on kätevä verkossa verkostoitumiseen. Vinkki! Muistathan lähettää viestin, kun lähetät yhteydenottopyynnön henkilölle, jota et ole vielä tavannut!
Jos sinun on vaikea keksiä, mistä aloittaa verkostoituminen, seuraa oman alasi järjestöjen tapahtumia: esimerkiksi Teosto ja Gramex järjestävät avoimia keskustelu/paneeli ja tapaamisia, joissa on helppo verkostoitua uusien, oman alan ihmisten kanssa. Hyvä aloitus on mennä ammatilliseen Speed dating tapahtumaan, jos et vielä tunne alaltasi juuri ketään. Silläkin voi aloittaa, että seuraat somessa kiinnostavaa taiteilijaa tai toimijaa. Pidä mielessä kuitenkin, että esimerkiksi valtion virkahenkilöitä on ammatillisempaa lähestyä vaikkapa Linkedinissä tai sähköpostitse, ei somessa.
Toisaalta kiinnostavaa henkilöä voi käydä nykäisemässä hihasta ihan missä tahansa, muista kuitenkin tulkita tilannetta niin, että tarvittaessa pidät esittelyn hyvin lyhyenä. Näin kunnioitat toisen aikaa. Tällaisessa esittelyssä voit kertoa ihan lyhyesti kuka olet, mitä teet eli niin sanotusti mennä suoraan asiaan. Voit kehua henkilön aiempaa työtä, kertoa nähneesi hänen esityksensä/työnsä, tällainen aloitus toimii aina. Pidemmissä cocktail-tilaisuuksissa voi keskustella laajemmin, jolloin voi jutella ensin small-talkia eli niitä näitä eikä tarvitse heti mennä työasiaan.
Pohdi hetki, miltä verkostoituminen ajatuksena tuntuu.
Koetko sen helpoksi vai haastavaksi?
Minkälaisia kokemuksia sinulla on verkostoitumisesta? Millaisia tilanteita olet kohdannut, jännittääkö siinä jokin? Muistele jotain hyvin mennyttä kohtaamista, ja mieti, mikä teki vuorovaikutuksesta tuossa tilanteessa erityisen onnistuneen.
Miten esittelisit itsesi yhdellä lauseella? (Voit halutessasi laajentaa tätä.)
Aloita jostain muusta kuin työstä
Keskustelun voi aloittaa kevyellä, neutraalilla aiheella ennen siirtymistä ammatillisiin teemoihin.
Avoimet kysymykset auttavat luomaan luontevan keskustelun, esimerkiksi:
Suomalainen verkostoitumiskulttuuri on usein hyvin työkeskeistä, joten arkisemmista aiheista puhuminen voi tehdä kohtaamisista rennompia ja aidompia.
Verkostoituminen ei ole vain hyötyjen tavoittelua
Tehokas verkostoituminen ei ole pelkästään hyötylähtöistä. Joskus kyse on vain mukavasta ihmisten kohtaamisesta.
Yhteistyökumppanit löytyvät usein yllättävistä paikoista ja tilanteista.
Kokeile omaksua ajattelutapa:
“Miten voisin auttaa sinua?”
sen sijaan että ajattelisit vain:
“Mitä minä tarvitsen sinulta?”
Tämä rakentaa luottamusta ja tekee kohtaamisista merkityksellisempiä.
Valmistele lyhyt ja muokattava hissipuhe
Pidä valmiina lyhyt esittely itsestäsi, mutta muokkaa sitä tilanteen ja kuulijan mukaan.
Sen ei tarvitse sisältää kaikkea — riittää, että se herättää kiinnostuksen.
Joskus verkostoitumisen arvo konkretisoituu vasta vuosien päästä, ja jo pelkästään tieto siitä, kehen voi olla yhteydessä, on arvokasta.
Jälkikontaktointi on tärkeää
Ole yhteydessä pian tapaamisen jälkeen. Voit esimerkiksi:
Nopea jälkikontaktointi vahvistaa yhteyttä ja osoittaa aktiivisuutta.
KERTAUS:
Tärkeää:
Kysy kysymyksiä.
Tämä osoittaa aitoa kiinnostusta ja syventää keskustelua.
Kirjoittaja: Sanni Virta
Saavutettavuusraideri on dokumentti, jolla kommunikoidaan artistin erilaisista esteettömyys- ja saavutettavuustarpeista. Se voi sisältää suppeammat tiedot yhden esiintymiskerran tarpeista tai laajemman ,kuvauksen yhteistyön muodoista ja siihen vaikuttavista tekijöistä esimerkiksi viestinnässä, aikatauluttamisessa ja muussa työskentelyssä. Laajempi saavutettavuusraideri voi olla kätevä erityisesti tilanteessa, jossa aloitetaan pidempi yhteinen työskentelyjakso esimerkiksi työryhmässä.
Yhden esiintymiskerran saavutettavuusraideri lähetetään technical & hospitality –riderin yhteydessä.
Joskus tilaavalla taholla (gallerialla, konserttipaikalla jne) on oma saavutettavuusraideripohja, jonka taiteilija täyttää.
Laadittu saavutettavuusraideripohja on muokattu tapahtumajärjestäjän, tuottajan ja teknikon kielelle.
Tämä esimerkki keskittyy esiintymisen käytännön järjestelyihin ja on muodoltaan mahdollisimman tiivis.
Esimerkki 1. Lyhyempi saavutettavuusraideri. Lataa tästä.
Esimerkki 2. Lyhyempi saavutettavuusraideri, sisältää erilaisia tarpeita. Lataa tästä.
Esimerkki 3. Pidempi saavutettavuusraideri. Lataa tästä.
Kirjoittajat: Sanni Virta & Jemina Vainikka Lindholm
Suomessa toimii paljon aktiivisia ammattiliittoja, jotka toimivat tietyn alan edustajina heitä koskevissa neuvotteluissa. Myös taide- ja kulttuurialalla toimii useita ammattiliittoja, joihin kuuluminen voi tuoda monenlaista käytännön hyötyä, vipuvartta palkkaneuvotteluihin sekä luoda joskus yksinäiseenkin luovaan työhön yhteisöllisyyttä.
Jokaisen ammattiliiton toiminta voi olla hieman erilaista, mutta perusperiaatteina ne tarjoavat neuvonta- ja konsultointipalveluja esimerkiksi sopimus-, vero-, tekijänoikeus- ja sosiaaliturva-asioissa sekä erilaisiin työelämän tilanteisiin liittyen. Joskus liitot tarjoavat myös lakipalveluita jäsenilleen riitatilanteissa. Joillakin liitoilla on oma lakimiehensä, joka on erikoistunut juuri kyseisen alan oikeusrikkomuksiin. Ammattiliitot tuottavat työehtosopimuksia (esimerkiksi Muusikkojen liiton Keikkatyöläisen sosiaaliturvaopas) eli tariffeja, joita voi käyttää hyödyksi palkkioneuvotteluissa, ja vaatia liiton neuvottelemaa minimipalkkaa. Vinkki! Tätä kannattaa käyttää hyödyksi, vaikka liittoon ei kuuluisikaan. Jos jäät työttömäksi, voit saada liiton jäsenenä parempaa työttömyyskorvausta. Moni liitto julkaisee jäsenetuna myös lehteä tai muuta omaa julkaisua, jossa keskustellaan alan ajankohtaisista asioista.
Alla löydät listan taide- ja kulttuurialalla toimivista ammattiliitoista ja taiteilijoiden jäsenjärjestöistä. (päivitetty keväällä 2026). Kuvataiteen kenttä on jakautunut useisiin eri toimijoihin ison kattojärjestön sijasta. Monet näistä kuuluvat Akavan Erityisalat -ammattiliiton alle.
Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö eli TAKU ry (kulttuurituottajat, asiantuntijat, esihenkilötehtävissä työskentelevät taide- ja kulttuurialan ammattilaiset)
Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto eli Teme ry
Muusikkojen liitto ry
Tapahtumateollisuus ry (Tapahtumaelinkeinon keskusjärjestö)
Luovat ry (Luovan työn tekijät ja yrittäjät)
Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry
Kulta ry (Kulttuuri – ja taidealan keskusjärjestö, yhdistysjäseniä)
Suomen kuvataidejärjestöjen liitto SKjl (jäseninä paikallisseurat ja taiteilijayhdistykset, esimerkiksi Helsingin taiteilijaseura)
Suomen taiteilijaseura STS jäseninä taiteilijoiden liitot ja SKjl (esim Taidemaalariliitto, Suomen Kuvanveistäjien liitto, Suomen Taidegraafikot,Valokuvataiteilijoiden liitto ja MUU ry)
Taiteilijavetoiset yhdistykset ja galleriat:Galleria Huuto / Mehiläispesä ry,
Forum Box, SIC, (Helsinki), Titanik (Turku) ja Rajatila (Tampere)
Tekijänoikeusjärjestöjä ja muita hyödyllisiä yhteisöjä:
Teosto
Gramex
KOPIOSTO
SANASTO (kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö)
Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry & Kulttuuria kaikille -palvelu
Facebookissa:
Musamimmit ja muusut -yhteisö
Musamimmien päivä -tapahtuma
Vammaiset ja viittomakieliset taiteilijat -Facebook-ryhmä
Kirjoittaja: Sanni Virta
Sponsorointi on yhteistyön muoto, jossa kaupallinen toimija rahoittaa neuvotellulla summalla kulttuurialan toimijaa saaden siitä jotain vastikkeeksi toiselta osapuolelta. Sponsoroinnilla on Suomessa pidemmät perinteet urheilun saralla, mutta se yleistyy myös kulttuurin puolella. Yritysyhteistyö on hyvä vaihtoehto ja lisä tulonhankintaan, etenkin julkisten kulttuurin tukemisen varojen vähentyessä. Vaikka olisit pieni toimija tai yksittäinen omakustanneartisti, kannattaa yritysyhteistyön vaihtoehtoa lähteä pohtimaan ennakkoluulottomasti ja avoimesti. Sponsorointi ei ole pelkästään isojen yritysten kuten Finnairin ja Kansallisoopperan – ja baletin välistä yhteistyötä, vaan myös esimerkiksi paikallisen K-kauppiaan ja pienen kunnan festivaalin yhteistyötä.
Sponsorointi on nykyään paljon muuta kuin yrityksen logo kulttuuritoimijan nettisivuilla tai somessa, ja nykyään puhutaankin enemmän yritysyhteistyöstä tai kumppaneista (englanniksi partners) korostaen toiminnan olevan vastavuoroista. Nykyään pyritään muodostamaan kumppanuuksia, joiden toimialat jollain tavalla liittyvät toisiinsa eli ovat myös luontevampia yhteistyötahoja, joista molemmat osapuolet voivat saada kaiken mahdollisen irti, toisin sanoen halutaan tehdä kumppanuuksia, joissa on järkeä.
Nykyään on siis tärkeää, että yhteistyökumppanit jakavat saman arvopohjan, ja haluavat tuoda yhteistyöllään esille myös jotain yhteiskunnallisesti merkittävää teemaa esimerkiksi mainoskampanjoiden avulla.
Enää ei siis esimerkiksi tehdä pelkästään kumppanuuksia, joissa esimerkiksi elintarvikefirma lahjoittaa tietyn summan kulttuuritoimijalle logonäkyvyyttä vastaan, vaan enemminkin pyritään myös pitkäaikaisiin, monipuolisiin yhteistöihin.
Sponsorointiin on olemassa erilaisia tapoja: suoraan rahallista tukea, tuotekumppanuutta tai mediakumppanuutta, joissa vaihdetaan tuotteita tai hyödykkeitä, ei välttämättä suoraan rahaa. Tuotekumppanuus voisi olla, että johonkin taiteen perusopetuksen tapahtumaan tarjottaisiin kaikille harrastaville lapsille välipalat. Joskus yhteistyö voi olla esimerkiksi toimitilojen ilmainen käyttöoikeus, mutta näistä kaikista pitää erikseen neuvotella. Kyseessä voi olla yhteistyö vaikka sinua lähellä toimivan kauppakeskuksen kanssa, sponsorointi on mahdollista myös pienille toimijoille: idea on sama, vaikka rahasummat olisivat pienempiä. Yhteistyö voi olla sitä, että lähikaupan K-kauppias tarjoaa tilaisuuteesi tarjoilut.
Lähde aina siitä, mitä voit tarjota yhteistyökumppanille – voitko tarjota näkyvyyttä (somessa, tapahtumissa jne), brändityötä (tuoda yrityksen mediassa näkyvään kuvaan/brändiin esimerkiksi vastuullisuusteemoja) tai jotain muuta. Toki on hyvä miettiä, mitä haluat yritykseltä, mutta tärkeämpi kysymys on, mitä voit itse tarjota. Yrityksen kontaktointi voi olla haastavaa, joten ota tästä vinkit talteen:
Vaikuttajamarkkinointi ja kaupalliset yhteistyöt ovat yleistyneet viime vuosina paljon markkinoinnin muotona. Kaupallinen yhteistyö tarkoittaa sitä, että sosiaalisessa mediassa henkilö, jolla on paljon seuraajia, tekee sisältöä eli videoita, kuvia jne yhteistyökumppaninsa tuotteesta tai palvelusta palkkiota vastaan. Kaupalliset yhteistyöt voivat olla tuotteita, joita vaikuttajalle lähetetään, jotta tämä esittelisi niitä somessa tai laajempia yhteistöitä, joihin sisältyy tuotteen tai palvelun esittelyä muttan niin, että vaikuttaja tekee siitä omaan muuhun somesisältöönsä ja personaansa sopivalla tavalla sisältöä. Esimerkiksi vaikuttajan ja Liikenneturvan yhteistyö voisi olla video, jossa vaikuttaja kertoo omakohtaisesta kokemuksesta aiheeseen liittyen. Tällaisen videon ja sisällön ylipäätään yhteyteen täytyy aina merkitä kuvatekstiin tai muuten selkeästi, että kyseessä on kaupallinen yhteistyö.
Nykyään osa kaupallisia yhteistöitä ja kumppanuuksia ovat arvot ja sosiaalinen vastuu. Yritykset haluavat viestiä olevansa eettisiä ja esimerkiksi ympäristöstä vastuuta ottavia toimijoita. Näin ollen yhteistä arvopohjaa hakiessa voit miettiä, minkälaisilla kulmilla, mitä itse voit tarjota yrityksen brändityöhön – voit esimerkiksi erottua yhdenvertaisuuden ja vastuullisuuden teemoilla!
Sosiaalinen sekä kulttuurinen kestävyys ja vähemmistöt ovat kestävän kehityksen lisäksi teemoja, joita yritykset haluavat viestiä kannattavansa, joten kannattaa pohtia, voisitko lähestyä kiinnostavaa yhteistyökumppania tältä pohjalta.